Tämä blogikirjoitus on suunnattu yrittäjille ja yhteisöille joiden toimintaan heidän lähialueensa (metsä)polut olennaisesti liittyvät. Kohderyhmää on erityisesti luontomatkailuun & luonnossa harrastamiseen panostavat yritykset, niitä tukevat paikalliset matkailuyhdistykset ja luonnossa liikkumiseen keskittyvät yhdistykset. Poluilla liikkumisella tässä artikkelissa tarkoitetaan jokamiehenoikeuksien puitteissa tapahtuvaa kuntoilua ja retkeilyä: maastopyöräilyä, polkujuoksua ja vaeltamista eri muodoissaan (ml. kevyet päiväretket).
Miten voit tehdä mahdollisimman helpoksi & sujuvaksi asiakkaidesi tai yhteisösi jäsenten polkujen hyödyntämisen ja niillä liikkumisen? Siitä lisää alla eri vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä vertaillen.
Paperikartat ja niiden digitaaliset versiot
Paperikartat ja niiden yleensä PDF-formaatissa olevat verkkosivuilla jaettavat digitaaliset versiot ovat edelleen hyvin yleinen tapa kuvata polkuverkostoa: esim. matkailualueen vaellusreitit tai maastopyöräilyyn sopivat polut.
Paperikartalla on helppo havainnollistaa ja nostaa näkyvästi esille alueen pääasiallisia reittejä tai polkuja, etenkin kun usein samalla yksinkertaistetaan muita maaston piirteitä, jopa niin että kartalla ei juuri muuta kuvata kuin kulku-urat ja vesistöt. Paperikartasta saakin nopeasti yleiskuvan alueen pääasiallisesta reittiverkostosta ja se toimiikin hyvin markkinoinnin välineenä.
Polkujen hyödyntämiseen eli reittisuunnitteluun ja maastossa suunnistamiseen paperikartat sopivat huonosti. Siksi ne kaipaavat vähintään tuekseen tai korvikkeekseen jonkin muun kartan ja / tai reittijäljen.
Reittikuvaukset ja GPX-reittijäljet
Monesti paperikarttoja tuetaan erillisillä reittikuvauksilla ja GPX-formaatin mukaisilla reittijäljillä joita voidaan käyttää GPS-laitteilla (ml. älypuhelimet, pyörätietokoneet ja urheilukellot) suunnistamiseen luonnossa.
Parhaissa reittikuvauksissa on kuvattu mm. polkujen & maaston haastavuutta eri lajien liikkumisen kannalta, kohderyhmää joille reitti parhaiten sopii (esim. "vain kokeneille maastopyöräilijöille"), reitin varrella olevia nähtävyyksiä ja kuvilla reitin varrelta on havainnollistettu minkälaista luontoa ja polkua on tarjolla.
Reitillä liikkumista ("suunnistamista") on tuettu joko GPX-reittijäljellä tai itse reittikuvaus on tehty palvelualustalle (esim. outdooractive.com) joka tarjoaa mobiilisovelluksen suunnistamiseen (tosin pakottaen käyttäjän taas yhden uuden sovelluksen opetteluun). Nämä ratkaisut tarjoavat perusratkaisun polkujen hyödyntämiseen ja palvelevat erityisesti yksinkertaisia käyttötilanteita: poluilla kuljetaan "luontopolkumaisesti" yksi reitti kerrallaan ja reitillä tiukasti pysytellen. Yksinkertaisuuden hintana on kuitenkin jäykkyys: reittien yhdistely ei onnistu ja jos reittijäljeltä poiketaan (esim. jonkin nähtävyyden takia) tai eksytään niin kiinteästä reittijäljestä ei ole juuri apua.
Digitaalinen maastokartta
Digitaalinen maastokartta on Google Mapsin ja vastaavien nykyaikaisten kartta- ja navigointipalveluiden kaltainen ratkaisu poluilla liikkumiseen. Digitaalinen maastokartta mahdollistaa edistyneen reittisuunnittelun, vapaan navigoinnin ja monipuoliset eri tarkoituksiin sovitetut maasto- & polkukartat.
Digitaalisissa kuluttajakäyttöön tarkoitetuissa maastokartoissa on käytännössä globaalina standardina yhteisökartta OpenStreetMap (OSM). Maakohtaisesti on toki paikallisten Maanmittauslaitosten digitaalista karttamateriaalia tarjolla, mutta näiden päälle ei juurikaan ole tarjolla yleisiä kuluttajakäyttöön tarkoitettuja sovelluksia jotka mahdollistaisivat esimerkiksi edistyneen reittisuunnittelun tai eri tarkoituksiin sovitettujen maastokarttojen helpon luomisen.
OpenStreetMap-tietokantaan on nopeata (=lähes reaaliaikaista) ja joustavaa lisätä ajantasaista polkutietoa: kun uusia polkuja syntyy ne voidaan lisätä tai jos polku jää esim. hakkuiden alle se voidaan poistaa. Talvikautena auki olevien polkujen kulkutietoa voidaan päivittää päivän tilanteen mukaan. Poluille voidaan määrittää myös lisätietoa: esim. ajettavuus maastopyörällä, kostea pohja, pitkospuut, tiheätä liikkumista haittaavaa kasvillisuutta, liikkuminen kielletty pyörillä tms. joka auttaa reittisuunnittelussa ja se voidaan visualisoida eri tarkoituksiin tehdyille kartoille.
OpenStreetMap toimii yhteisöllisesti kuten Wikipedia eli polkuja voi lisätä ja muokata kuka vain OSM:ään rekisteröitynyt käyttäjä. Yhteisöllinen kuri ja työkalut sen toteuttamiseen toimivat tehokkaasti ja vandalismi on käytännössä olematonta.
OSM:n ja Maanmittauslaitoksen (MML) maastokartan eroa havainnollistaa alla oleva karttakuvat.
Vähänkään enemmän liikutuilla alueilla OSM:n tietokanta kattaa huomattavasti laajemmin polkuja ja ne on kuvattu tarkemmin kuin Maanmittauslaitoksen maastokartoissa, joissa polkutieto on usein vanhentunutta ja rajoittunutta. Nämä kaksi karttaa kuitenkin täydentävät hyvin toisiaan, palaan siihen myöhemmin tässä kirjoituksessa.
OSM-kartan digitaalisuus tarkoittaa mm. että sen avulla voi tehdä helppoa reittisuunnittelua: klikkaan ruudulla pistettä A ja sitten pistettä B ja OSM-pohjainen reitityspalvelu piirtää minulle automaattisesti lyhyimman reitin kahden pisteen välille. Tämän avulla on helppo rakentaa omia reittejä nopeasti kokeillen eri reittivaihtoehtoja, arvioiden helposti niiden pituuksia, kuljettavien polkujen teknisyyttä, korkeuseroja ja matkalle osuvia nähtävyyksiä, kunnes sitten lopullisen reitin voi tallettaa reittijäljeksi poluilla suunnistamista varten. Samalla kuitenkin on vapaus myöhemmin poiketa reittijäljestä koska digitaalinen kartta sitä tukevan GPS-laitteen kanssa mahdollistaa myös maastossa helpon suunnistamisen.
Digitaalisen maastokartan sovellukset ja palvelut
OpenStreetMap-pohjaisia (eli OSM-tietokantaa käyttäviä) sovelluksia ja verkkopalveluita on lukemattomia:
- Garmin, Suunto, Strava, RideWithGPS, SportsTracker jne. sovellukset ja verkkopalvelut kuntoilijoiden käyttöön
- Älypuhelimissa toimivat karttasovellukset: OruxMaps, OsmAnd jne.
- Garmin, Suunto ja Polar urheilukellot ja pyörätietokoneet
- Outdooractive.com, Komoot.com, Alltrails.com, Jalki.fi, MTBreitti.fi ja muut reittikirjasto-palvelut käyttävät karttapohjanaan OSM:ää jonka päälle sitten reittijäljet piirretään
Käytännössä kaikki globaalit maastokarttoja ja polkureittejä tarjoavat palvelut ja sovellukset nojaavat OSM-tietokantaan. Alueellisesti on toki tarjolla myös yksinomaan paikallisen Maanmittauslaitoksen tietokantoihin nojaavia sovelluksia, Suomessa esim. Karttaselain.fi.
Laaja sovellusten kirjo on etu: merkittävä osa poluilla liikkujista käyttää jo jotain OSM:ää hyödyntävää sovellusta ja on tuttu sovelluksen ominaisuuksien kanssa. Parhaat sovellukset tarjoavat myös ratkaisut liikkumisen eri vaiheisiin: reittisuunnittelu ennen lenkkiä, lenkin aikana suunnistaminen esim. urheilukellon ja älypuhelimen kanssa ja lenkin jälkeen kuljettu reitti on nähtävissä ja sosiaalisessa mediassa joko automaattisesti jaettu (esim. Strava) tai jaettavissa myöhemmin.
Trailmap-palvelu: Suomalainen sovitus OSM-tietokannasta
Trailmap-sovellus on allekirjoittaneen kehittämä käyttäjille ilmainen maastokartta-, reittisuunnittelu ja navigointisovellus erityisesti maastopyöräilijöiden, polkujuoksijoiden ja vaeltajien käyttöön. Trailmapin kehittäminen lähti omista tarpeista ym. lajien harrastajana ja halusta yhdistää OSM:n hyödyt suomalaisiin karttalähteisiin.
Trailmapin suosituin kartta "3D MTB kartta" yhdistää OSM:n kartan ja erityisesti sen polut värikoodattuina niiden teknisyyden mukaan (eli kuinka ajettavia ne ovat maastopyörällä tai juostuna) Maanmittauslaitoksen rinnevarjostukseen ja edelleen MML:n laserkeilausdatasta laskettuun MapAnt-projektin suunnistuskarttaan. Tuloksena on tällä hetkellä ainutlaatuinen kartta jossa näkyy niin kattavasti polut kuin myös tarkasti maastonmuodot rinnevarjostuksen ansiosta helposti tulkittavina myös ei-suunnistajille.
Trailmap on tässä esimerkkinä hyödyistä kun alueen polut kuvataan OpenStreetMap-tietokantaan.
Digiloikka nykyaikaiseen polkukarttaan?
Tämän kirjoituksen pohjimmainen syy on motivoida alussa kuvattuja yrityksiä ja yhdistyksiä huolehtimaan siitä että heille tärkeät lähialueen polut on kuvattuna OpenStreetMap-tietokannassa. Monin paikoin tämä onkin kunnossa, mutta ei suinkaan kaikkialla. On useita matkailukohteita joissa on selvästi nähty runsaasti vaivaa paperikarttojen ja reittikuvausten osalta, runkoreitit on myös merkitty maastoon, mutta OSM:ssä polkuja ei ole kuvattu kattavasti. Markkinoinnillinen verkkosivuilla näkyvä osuus on siten hoidettu hyvin, polkujen yksinkertainen hyödyntäminen on ratkaistu, ja siten suhteellisen pienellä lisätyöllä olisi otettavissa "digiloikka" nykyaikaisiin digitaalisiin maastokarttoihin.
Miten polut sitten saadaan OSM-tietokantaan? Voit lukea siitä kirjoituksen täältä >. Lyhyt yhteenveto aiheesta on:
- Polkujen lisääminen on ilmaista ja sen voi tehdä kuka tahansa jolla on tietotekninen osaaminen sillä tasolla että osaa keskimäärin käyttää sujuvasti Internetin eri verkkopalveluita
- Jos hallussa on jo polkujen GPX-reittijälkiä niin tehtäväksi jää ennenkaikkea kerätä tietoa (=kulkea polkuja lävitse) tai nojata muistiinsa sen suhteen minkälaisia polut ovat: pinta, leveys ja teknisyys. Nämä tiedot eivät ole pakollisia, mutta lisäävät huomattavasti arvoa käyttäjille, erityisesti maastopyöräilijöille.
- Yhden uuden, vaikka pitkänkin, polun lisääminen OSM-tietokantaan ei kovin montaa minuuttia ota sen jälkeen kun OSM:n perustaidot ovat hallussa. Verrattuna vaikkapa paperikartan tai laadukkaan reittikuvauksen tekemiseen vaadittava aika on hyvin lyhyt, eikä siitä tarvitse maksaa kellekään.
Jos tästä kirjoituksesta heräsi kysymyksiä tai kommentteja niin allekirjoittaneeseen voi halutessaan ottaa yhteyttä markus (miuku) trailmap.fi. Oma intressini tässä asiassa on edistää luonnossa poluilla liikkumista, hieman laajemmin kuvattuna kirjoituksessa täällä >.