Wanhaan hyvään aikaan vain tietäjät tiesivät kattavasti asuinalueensa lähiseutujen maastopyöräpolut. Lajin parissa aloittaneet nöösit sitten oppivat pikkuhiljaa vuosien kuluessa missä kannattaa ajella. Jolleivat ehtineet ensin puutua samojen tuttujen polkujen sahaamiseen ja vaihtaneet lajia. Suomen Ladun maastopyöräily-sivuilla on tätä perinteistä "polkijan tietä" hyvin kuvaava Fillari-lehden artikkeli vuodelta 2016.

Mutta eihän tämän tarvitsisi nykyaikana nyt näin vaikeata olla? Kun yksikin fillaristi on ensin löytänyt kelvollisen ajopolun niin kysymys on vain miten tämän tiedon tehokkaasti jakaisi muille. Onneksi jo muinaiset babylonialaiset keksivät ratkaisun, kartan, ja sen jälkeen matkan varrella on sitten keksitty uusia fiksuja tapoja luoda tarkkoja karttoja eri käyttötarkoituksiin.

Maastopyöräilyyn tarvitaan kartta jossa voidaan jakaa kaiken aikaa muuttuvaa polkutietoa: uusia polkuja syntyy, vanhoja katoaa rakennustyömaiden alle, joitakin vanhoja polkuja myös pusikoituu ja joillakin pyöräily kielletään syystä tai toisesta. Polkujen olemassaolon lisäksi on erinomaisen hyödyllistä tietää mitkä polut ovat sileitä neulaspolkuja ja mitkä 20cm korkeilla ilmajuurakoilla pohjustettuja röllipolkuja - näin kukin voi valita itselleen mieluisat pätkät.

Koska maastopyöräilijöiden rajaton polkujen kaipuu kiinnostaa vain hyvin rajatusti eri julkisia tai kaupallisia tahoja niin paras ratkaisu on ottaa homma harrastajien omaan haltuun yhteistyötä tekemällä. Toimiva tekninen ratkaisu polkukarttaan on jo keksitty, siitä lisää tässä kirjoituksessa ja kysymys on lähinnä harrastajien yhteishengestä ja yhteistyöstä.

Tästä alla ääneen pääsee MC Krampin jäsen Portti eli Pertti Ojala, hän kertoo miten hommaa on edistetty Lahden seudulla.

Polkujen kartoitusta Lahden seudulla MC Krampin voimin

MC Kramppi on pieni n. 15 hengen maastopyöräporukka Lahden seudulta, joka täytti juuri 20 vuotta. Kramppilaisia asuu eri puolella Lahtea ja Lahden ulkopuolellakin ja yhteenlaskettuna porukalla on erittäin laaja tuntemus Lahden seudun maastopyöräpoluista.

Perinteisesti osa Kramppilaisista on myös tutkinut innokkaasti uusia polkuja ja tietämystä näistä on aiemmin levitetty esim. MC Krampin yhteislenkeillä siten, että on ajettu uusia polkuja ja siten tutustutettu niitä myös muille Kramppilaisille ja lenkeille osallistuneille ulkopuolisille. Toki myös GPX-jälkiä eri lenkeistä on jaettu eri palvelujen kautta viime vuosina.

Allekirjoittanut on myös vuosien varrella kirjoitellut reittikuvauksia uusista reiteistä lähinnä MC Krampin keskustelupalstalle. Jotkut Kramppilaiset on myös lisäilleet satunnaisia reittikuvauksia olemassa oleviin tätä varten tarkoitettuihin palveluihin.

Viimeisen parin vuoden aikana useampi Kramppilainen on kuitenkin innostunut jakamaan polkutietämystään Trailmap-palvelun kautta. Alueella on muitakin aktiivisia polkujen kartoittajia. Tämän myötä Lahden seudun Trailmap-kartta on jo varsin värikäs.

Tässä pieni otos Lahden alueen polkuverkostosta Trailmap-palvelun kartalla

Miten homma alkoi?

Muutama Kramppilainen oli aloittanut polkujen kartoittamisen Trailmap-palveluun jo aiemmin, mutta itse innostuin hommasta toisen Kramppilaisen Antin innostamana keväällä 2020. Muut olivat jo merkinneet paljon vanhoja tuttuja polkuja karttaan ja itse olen keskittynyt pääsääntöisesti aivan uusien polkujen merkitsemiseen. Olen ennenkin ollut innokas uusien polkujen etsijä ja keväällä/kesällä 2020 korona-aikaan monilla lähiseudun tutuilla poluilla oli väkeä jopa ruuhkaksi asti ja päätin ottaa kesän ohjelmaan uusien seutujen tutkimisen kaikessa rauhassa. Samalla päätin jakaa tiedot näistä uusista poluista Trailmap-palvelun kautta muiden Kramppilaisten esimerkin innoittamana.

Oheinen alue Lahden seudulla Hollolassa Kukonkoivusta etelään oli vielä pari kuukautta sitten väritön. Nyt kartoitusretkieni tulokset alueella ovat myös muiden hyödynnettävissä.

Mikä oli motivaationa?

Omana motivaationa polkujen kartoittamiseen Trailmap-palveluun on ollut polkutietämyksen jakaminen muille maastopyöräilijöille helppokäyttöisessä muodossa. Trailmap mahdollistaa myös omien maastolenkkien suunnittelun kunhan alueen reittejä on riittävästi merkittynä karttaan.

Miksi juuri Trailmap?

Henkilökohtaisesti pidän Trailmap-palvelun vahvuutena sen perustumista avoimeen OpenStreetMap-aineistoon. Polkuja ei siis merkitä suoraan Trailmapiin vaan OpenStreetMap-yhteisökartan tietokantaan, johon merkittyjä polkuja sitten näytetään Trailmapissa. Kun polkuja merkitsee OpenStreetMapiin, niin samoja polkutietoja pääsevät hyödyntämään kaikki muutkin ulkoiluun ja urheiluun liittyvät palvelut kuten Strava, Garmin, Suunto, Sports Tracker, Komoot jne., suurin osa kuitenkin ilman havainnollista värikoodausta maastopyöräilyn vaativuuden mukaan kuten Trailmapissa.

Toinen hyvä puoli Trailmap-palvelussa on sen mahdollistama vapaamuotoinen reittisuunnittelu. Palvelussa näkyvistä poluista on helppo suunnitella itselleen sopivan mittainen ja sopivan haastava reitti, jonka voi helposti siirtää GPX-muotoisena reittinä omaan urheilukelloon tms. laitteeseen.

Missä oli haasteet?

Aloittelevalle polkujen kartoittajalle haasteet ovat olleet pitkälti teknisluontoisia. Oli melko suuri kynnys opetella ensimmäisten uusien polkujen piirtäminen OpenStreetMapin editorilla. Itse käytän polkujen piirtämiseen yksinkertaista oletusarvoista iD-editoria, mutta silti aloituskynnys oli korkeahko. Trailmap-palvelun ohjeiden avulla pääsee kuitenkin hommassa alkuun ja kun alkukynnys on ylitetty niin polkujen merkitseminen on varsin yksinkertaista.

Miten kartoitus on tehty?

Kun aloitin oman kartoitustyöni, niin muut olivat jo merkinneet paljon Lahden seudun olemassa olevaa polkuverkostoa OpenStreetMapiin/Trailmapiin. Itse olen keskittynyt aivan uusien polkujen kartoittamiseen.

Aiemmin olen käyttänyt uusien polkujen etsinnässä etukäteissuunnittelun apuna sähköisiä Maanmittauslaitoksen maastokarttoja ja ilmakuvia. Niiden avulla olen suunnitellut päässäni reittejä tutkimusretkille. Mukana retkillä ovat kulkeneet myös paperiset maastokartat.

Trailmapin käytön myötä olen käyttänyt sitä myös uusien alueiden etukäteistutkailuun. Kätevänä ominaisuutena tässä on ollut Trailmapin mahdollisuus näyttää myös Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoa vaikkapa varsinaisen Trailmap-kartan taustalla. Joillekin tutkimusretkille olen myös piirtänyt suunnitellun reitin Trailmap-palvelussa ja ladannut sen Polar-urheilukellooni. Mikäli jossain on ollut potentiaalisia polkuja, joita ei ole vielä löytynyt Trailmapista, niin ennakkoreittiä on silti mahdollista piirtää poluttomille alueille reititystilaa vaihtamalla.

Sitten vaan maastoon tutkimaan uusia polkuja. GPS-jäljen tallentaminen tutkimusretkillä on luonnollisesti olennaista, jotta uudet polut on mahdollista jälkikäteen tunnistaa. Kun uusia polkuja löytyy, niin niitä voi ajaa halutessaan pariin kertaan niin saa tarkemman GPS-jäljen aikaan.

Kun lenkki on ajettu niin sitten siirrän GPS-jäljen ensin Trailmap-palveluun, jossa on helppo nähdä mitkä polut ovat merkittyinä karttaan ja mitkä olivat vielä merkitsemättömiä polkuja. Seuraavaksi iD-editor auki ja muutama minuutti polkuviivojen piirtelyä ja/tai MTB-karttamerkkien merkitsemistä ja seuraavana päivänä uudet polut näkyvät palvelussa kaikille.

Alkukynnyksen ylittämisen jälkeen helppoa ja nopeaa! Eikä etukäteissuunnittelun tarvitse olla yhtä järjestelmällistä kuin minulla. Siitä vaan ajelemaan ja sitten jälkikäteen tutkailemaan tuliko matkan varrella ajettua jotain uusiakin, merkitsemättömiä polkuja.

Toinen alue Hollolassa Kukonkoivusta länteen, joka on saanut väriä kevään 2020 aikana. Kun aloitin kartoituksen kartalla oli vain tärkeimmät hiekkatiet. Alueelta löytyi runsaasti kokonaan uusia polkuja, jotka on nyt piirretty karttaan ja merkitty maastopyöräpoluiksi. Tästä mukavaa vaihtelua lenkkeihin tuttujen polkujen ajelun sijaan!

Minkälaisia vinkkejä uusille kartoittajille voisi antaa?

Tärkein vinkki on se, että rohkeasti vaan kokeilemaan. Hommasta ei tarvitse tehdä liian vaikeaa.

Polkujen piirtämiseen tarkoitettujen karttaeditorien opettelu vaatii hieman panostusta, mutta ei ole mikään ylivoimainen homma. Näillä ohjeilla pääsee alkuun. Mikäli kartoitushommiin saa houkuteltua useamman hengen porukan, niin voi olla hyvä idea järjestää vaikka yhteinen editorien käytön opettelusessio. Samalla voi vaikka sopia yhteisiä periaatteita polkujen merkitsemiseen. Muutenkin tietoa kannattaa jakaa muiden kartoittajien kanssa.

Kun ajelee itselle tuttuja polkuja niin kannattaa ottaa tavaksi katsoa onko kaikki ne polut jo merkitty Trailmap-palveluun. Puuttuvat polut on nopea merkitä karttaan. Pieni polkujen kartoittamiseen käytettävä vaiva maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin pidemmän tähtäimen hyötyinä kun lopputuloksena on oman alueen kattava polkukartasto kaikkien hyödynnettävänä.

Portti eli Pertti Ojala
MC Kramppi