Ilmassa (=some-kanavissa) on ollut viimeisen reilun vuoden ajan lupaavan oloisia merkkejä siitä että (metsä)polkujen OpenStreetMap (OSM) kartoitus olisi kerännyt aivan uutta vauhtia. Käytännössä siis maastopyöräilyn, polkujuoksun, suunnistuksen harrastajien ja muiden poluilla liikkujien joukosta on löytynyt lisää aktiivisia kartoittajia jotka ovat sekä piirtäneet että luokitelleet OSM:ään polkuja lajitoveriensa iloksi.
OSM:n polkujahan voi katsoa monella eri sovelluksella ml. Suomeen erityisesti polkukartaksi kehitetty Trailmap, Garmin, Suunto, Polar, Strava, Komoot, LocusMaps, MapMyRide jne. jne. eli kartoitustyön hedelmiä hyödyntää laaja joukko eri lajien harrastajia (lähes kaikki jotka kartan tukemana poluilla liikkuvat pl. suunnistuskarttoja käyttävät tai ne jotka ovat vielä "jumissa" MML:n maastokartan kanssa kun eivät paremmasta tiedä).
Polkukartoituksen nosteen ovat noteeranneet myös perinteisemmät mediat tuoreissa artikkeleissaan joissa Trailmap-sovelluksen lisäksi yhteisöllinen kartoittaminen on keskeisenä teemana:
"Trailmap tuo polut ja reittiverkoston jokaisen taskuun - Polut kartalle!" - Fillari-lehti 1 / 2021
"Trailmapista tulee Suomen polkupankki - vahva suositus" - Polkujuoksija-lehti 1 / 2021
Vaikka fiilis kartoituksen kovasta vauhdista oli vahva niin insinööri luottaa mieluummin faktoihin kuin mutuun. Onneksi OSM-ekosysteemi tarjoaa faktojen selvittämiseen apuvälineitä, joista tähän tarpeeseen parhaiten sopi Overpass-palvelu. Overpass (Turbo UI) tarjoaa kyselykielen jolla voi OSM-tietokannasta penkoa lähes mitä vaan ja ennenkaikkea myös historiasta ts. voi esimerkiksi katsoa miltä OSM-karttadata näytti vuonna 2015 verrattuna siihen miltä se näyttää tänään.
Aivan alkuun lähdin selvittämään maastopyöräluokiteltujen polkujen (eli polku jolla ns. mtb:scale tagi, joka kertoo ajettavuuden / teknisyyden ja jonka Trailmap näyttää värikoodeilla) määrän kehitystä vuosien ylitse. Huom. kyseessä ei siis ole kaikki OSM:ään piirretyt polut vaan ainoastaan polkujen osajoukko jotka on luokiteltu ym. tavalla. Lopputulos näkyy tämän blogi-kirjoituksen kansikuvana: tasaista mukavaa kasvua vuosien ylitse ja varsinainen räjähdys viime vuonna! Huom: palkit ja kuvaajan vasemman laidan asteikko kertoo luokiteltujen polkujen kokonaispituuden kilometreissa Suomessa. Vuodet vaaka-akselilla ovat aina kyseisen vuoden tammikuun 1. päivä ts. "2021" = 1.1.2021. Hakuehto teknisin OSM-termein on karttaelementti:"way", jolla mtb:scale ja highway=path tagit.
Syitä kartoituksen huimaan kasvuun viime vuonna lienee useampia, covid-19 vaikutukset mahdollisesti yksi, mutta arvelisin että myös eri some-kanavilla ja Trailmapin ympärillä tehty kartoittajien aktivointi on vaikuttanut tuohon tulokseen. Oli syy mikä tahansa niin tulos on joka tapauksessa hieno: Yli 13000 kilometria karttaan piirrettyjä, luokiteltuja ja ajantasaisia polkuja jotka helpottavat erityisesti maastopyöräilyä, mutta apua on myös sopivien polkujen valintaan esim. polkujuoksuun tai retkeilyyn.
Missä päin Suomea niitä polkuja on sitten eniten? Tampere johtaa tilastoa, mikä ei ole mikään yllätys aktiivikartoittajille (eikä meille Tamperelaisille 😀 ). Mutta katsotaanpa tarinaa hieman pintaa syvemmältä.
Vuonna 2013 tilanne näytti alla olevan kuvaajan mukaiselta, tässä kartoituksen todelliset pioneeri-paikkakunnat.
Oulu, heti Tampereen perässä vuoden 2021 alussa kakkostilalla, oli edelläkävijä jo vuonna 2013. Mutta missä oli Tampere? Ei missään. Antti Nissinen oli vasta aloittamassa suuren kartoitushankkeen käyntiin potkimista, tarina josta löytyy lisää tästä kirjoituksesta. Mutta kun kartoitus oli Tampereella ja sen naapurikunnissa saatu käyntiin niin sitten alkoikin tapahtua.
Edistyminen Suur-Tampereen alueella on ollut vuodesta 2013 lähtien tasaista ja vaikka näin Tamperelaisena on tuntunut että jo muutama vuosi sitten alueen maastopyöräilyyn soveltuvat polut oli kartoitettu poikkeuksellisen tarkasti niin näköjään uusia polkuja / luokituksia kuitenkin on syntynyt lisää myös viime vuoden aikana - no onhan aluekin maapinta-alaltaan huomattavan laaja myös isompien asutuskeskittymien ulkopuolella. Erittäin kattava polkujen OSM-kartoitus näkyy myös Trailmap-palvelussa jossa Tampereen seudulla on erityisen vahva käyttäjäkanta: lajin harrastajat tietävät mistä polut löytää (eikä Facebookin ryhmissä siksi paljoa tarvitse huudella "Hei, missä Tampereella on ajettavia polkuja").
Toinen ääripää on sitten Suur-Helsingin alue. Syystä tai toisesta siellä ei kartoitusyhteisöä eikä aktiivista kartoitustoimintaa syntynyt pitkään aikaan. Mutta kun kartoitus (ja oikeastaan erityisesti polkujen luokitus, koska keskimäärin polut itsessään olivat jo paremmin kartalla) viimein lähti kunnolla käyntiin noin 1,5 vuotta sitten niin vauhti on ollut varsin reipasta, uusia polkuja kartoitettiin tai luokiteltiin viime vuoden aikana yhteensä noin 1000km!
Muut alueet sitten kulkevat tässä jossakin välissä. Seuraavat kaksi kuvaajaa kertovat tarinaa muista alueista: On alueita kuten Oulu jotka ovat edenneet tasaisesti vuodesta toiseen, Vaasa joka aloitti kasvuharppauksen jo hieman ennen viime vuoden kartoitusinnostusta ja sitten vaikkapa Jyväskylä jossa oli pohjaa rakennettu jo pitempään mutta viimeisen vuoden aikana otettu iso loikka eteenpäin. Löytyy myös monta aluetta joilla nähtiin sama ilmiö kuin Helsingissä viime vuonna, huima kasvu joka lähti lähes nollasta.
Kuvaajat löytyvät interaktiivisina versioina täältä.
Hyvää alkanutta vuotta ja alkavaa kesäkautta kaikille polkujen OSM-kartoittajille, niin konkareille kun hiljattain aloittaneillekin. Pidetään nyt aikaan saatu hyvä vauhti päällä tänäkin vuonna kartoituksessa ja otetaan mukaan vielä niitäkin alueita missä varmasti on polkuja mutta kartoitus ei ole vielä lähtenyt liikenteeseen!
OSM on jo nyt monella alueella ylivoimaisesti paras lähde ajantasaiseen polkutietoon, tällä vauhdilla kun kartoitusta jatketaan niin yhä useampi alue liittyy tähän joukkoon ja poluilla liikkuminen helpottuu huomattavasti kaikille harrastajille. Samalla kasvava harrastajajoukko jakaantuu laajemmalle alueelle polkuja, jolloin suositut polut kuluvat vähemmän ja toisaalta aiemmin vähemmän liikutut pysyvät paremmin auki.
Palannen vielä myöhemmin OSM-polkudatan pariin tarkemmilla katsauksilla muutamien alueiden positiiviseen kehitykseen ja taustalla oleviin tekijöihin. Tavoitteena on myös rakentaa Trailmap Wikin yhteyteen "dashboard" jolla saadaan kuukausi- tai ehkä jopa viikko-tasolla näkyvyyttä siihen miten kartoitus etenee eri alueilla.
Jos OSM-kartoitus alkoi kiinnostamaan niin alkuun pääsee lukemalla blogi-kirjoituksen täältä >.