Yleinen kysymys eri maastopyöräily ja polkujuoksu -keskustelufoorumeilla on

Mikä urheilukello tai pyörätietokone olisi paras valinta jotta pysyisi metsässä reitillä? Mikä appis olisi paras navigointiin?

Ja suurin osa vastauksista on muotoa "laite XYZ on paras!" tai "käytä appista ABC, siinä näkyy hyvin kartta" ilman sen tarkempia perusteluita. Tässä kirjoituksessa pureudutaan hieman pintaa syvemmälle vaihtoehtoihin ja niiden eroihin.

Fokus tässä kirjoituksessa on vain ja ainoastaan poluilla suunnistamisessa yllä viitatuissa lajeissa. Tässä ei käsitellä laitteiden tai sovellusten muita ominaisuuksia, esim. miten seurata palautumista lenkeistä, päivittäisten askelien määriä, nukkumisen laatua tms. Laitteiden muista ominaisuuksista voi lukea erinomaisen kattavasti vaikkapa DC Rainmakerin testeistä ja blogista.

Kun ymmärtää vaihtoehdot ja niiden olennaisimmat erot niin laitteen valinnan voi sitten tehdä itse omien tarpeiden ja mieltymysten mukaan. Sitä yhtä selkeän ylivoimaista kaikessa ja kaikille parasta vaihtoehtoa kun ei tällä kentällä ole.

Laitteet navigointiin

Jos unohdetaan perinteiset suunnistuskartat niin käytännössä on muutama suosittu vaihtoehto navigoida poluilla lenkin aikana:

  1. Urheilukello (Garmin, Polar, Suunto): Yleiskäyttöinen, sopii useampaan urheilulajiin ja päivittäiseen käyttöön. Parhaat urheilukellot sisältävät samat ominaisuudet kuin pyörätietokoneet, mutta näyttö on selkeästi pienempi. Omassa käytössä urheilukellon näytön koko riittää täysivauhtiseen polkujuoksuun vieraassakin maastossa ilman pysähdyksiä kartan tutkimiseen, mutta maastopyöräilyyn näytön koko ei enää salli samaa vaan pitää pysähtyä usein polkujen haaroissa katsomaan mikä niistä pitäisi valita.
  2. Älykello (Apple watch, Android watch jne.): Yleiskäyttöisin, mutta vastaavasti ei niin erikoistunut urheiluun eikä siten poluilla liikkumiseen. Isoin ero urheilukelloon tulee akun kestosta ja urheilukäyttöön soveltuvista ominaisuuksista ja sovelluksista. Kahden jälkimmäisen osalta huomattavaa kehitystä on tapahtunut viime vuosina joten erojen voi olettaa entisestään jatkossa supistuvan.
  3. Pyörätietokone: Urheilukellon "isoveli" ja tarkoitettu vain pyöräilyyn. Sen minkä häviää yleiskäyttöisyydessä voittaa näytön koossa ja jonkin verran myös käytettävyydessä yleisesti pyöräilykäyttöön. Osassa pyörätietokoneita on kosketusnäyttö mikä helpottaa kartan käyttämistä merkittävästi (zoom & kartan siirtely), mutta vaikka moni niistä toimii periaatteessa hyvin laajalla valikoimalla hanskoja niin toiminta ei ole taatun varmaa. Kun näyttöä yrittää tulkita vauhdissa poluilla niin näytön koolla on huomattava merkitys.
  4. Älypuhelin: Puhelinta voi käyttää kahdella tapaa, joko taskussa josta se kaivetaan esiin kun tarvitaan laajempaa yleiskuvaa poluista & maastosta kun mitä esim. urheilukellon ruudulta näkyy tai sitten puhelin toimii ainoana laitteena navigointiin, joko kädessä tai pyörän tangossa kiinnitettynä. Iso koko tuo hankaluutta käyttöön jos se on ainoa laite mukana ja akku kuluu nopeasti jos näyttö on kokoajan päällä. Hanskat kädessä kosketusnäytön käyttö on joko mahdotonta tai hieman hankalaa riippuen siitä omistaako minkälaisen valikoiman sellaisia hanskoja jotka toimivat puhelimien kosketusnäytön kanssa (huom. pyörätietokoneiden kosketusnäyttö on usein tehty eri tekniikalla kuin älypuhelimissa ja on sallivampi hanskojen suhteen).

    "Hankaluus" on makuasia ja moni luottaa puhelimeen ainoana navigointilaitteena. Tällä ratkaisulla pääsee myös pienimmillä rahallisilla sijoituksilla liikkeelle: hankkii jonkin pitimen tankoon / ohjainkannattimeen, asentaa jonkin tässä artikkelissa alempana kuvatuista sovelluksista ja kokeilee käytännössä miten ratkaisu sopii omaan käyttöön.
  5. GPS-laite: Erillisiä GPS-laitteita kuten esim. Garminin eTrex tai GPSMAP-sarjaa käytetään useimmiten lähinnä retkihenkisempään etenemiseen poluilla, mutta näillekin löytyy kannattajansa - ovathan ne sään ja kolhujen kestäviä laitteita joissa on vielä usein ulkoisen GPS-antennin myötä normaalia tarkempi sijainnin määrittely. Näissä käyttötilanteissa on usein käytössä erillinen urheilu- tai älykello sykkeiden yms. tallentamiseen ja GPS-laite on navigointiin.

Ennen kuin päästään itse laitteiden keskinäiseen vertailuun on syytä käydä lävitse muutama poluilla navigointiin liittyvä olennainen asia joiden pohjalta laitteita voidaan verrata toisiinsa.

Reittijälki & kartta & ohjeet

Poluilla suunnistamisen (jos siis ei osaa reittiä jo ennestään ulkoa) lähtökohta on joko ennen reittiä itse suunniteltu tai jostakin saatu GPX-reittijälki, tai sitten vapaamuotoisempi suunnistaminen kartan avulla. Vauhdikkaampi eteneminen vaatii käytännössä reittijäljen, mutta silloinkin sitä voi soveltaa ja siltä voi poiketa hyvän kartan avulla. Reittijäljen luomisesta voi lukea toisen kirjoituksen täältä >.

Pelkän reittijäljen varassa suunnistaminen tarkoittaa sitä että laite näyttää sijainnin + etenemissuunnan pienellä kolmion kuvalla ja itse GPX-reittijäljen "viivana" (ilman karttaa taustalla). Helppoa on yleensä havaita onko pysynyt reitillä vai kenties kääntynyt jossakin polun haarassa väärään suuntaan kun on ensin liikkunut n. 50-100 metriä väärään suuntaan (jotta näkee sijaintikolmion eroavan reittiviivasta). Sen sijaan vaikeata on valita polkujen risteyksissä oikea haara jos vaihtoehtoja on useita. Pelkkä reittijälki toimiikin parhaiten jos polkuverkosto on hyvin harva ja polkujen risteyksiä harvoin, muuten se vaatii tuekseen kartan esim. älypuhelimelta tai sitten sen hyväksymistä että tulee aika ajoin valittua väärin polkujen risteyksissä. Tämä siis olettaen että alueesta on tarjolla kattava polkukartta (siitä lisää seuraavan otsikon alla).

Vasemmalla pelkkä reittijälki, oikealla polkukartta (ilman reittijälkeä, mutta senkin toki siihen saa mukaan)

Reittijäljen ja kartan yhdistelmän avulla suunnistaminen on huomattavasti sujuvampaa: reittijäljen avulla tietää onko reitillä ja mihin suuntaan pitäisi liikkua, sen alla näkyvä kartta puolestaan näyttää ympäröivää maastoa ja jos kartalla on myös polut hyvin merkitty niin polkujen risteyksissä on helppo tehdä oikea valinta tai jopa improvisoida ja seurata esim. hetkellisesti eri uraa kuin mitä pitkin reittijälki on piirretty (esim. jos samaan suuntaan menevistä poluista toinen näyttääkin kiinnostavammalta kuin se mihin reitti tuli piirrettyä). Puolitutuissa maastoissa on mahdollista myös suunnistaa varsin sujuvasti ilman reittijälkeä, tukeutuen vain polkukartan merkintöihin.

Pelkällä reittijäljelläkin pärjää, mutta kun on kerran päässyt kokemaan reittijäljen ja kartan yhdistelmän niin helppoa ei ole enää palata takaisin pelkkään "kolmioon ja viivaan".

Autonavigaattorit kertovat ennen risteyksiä puheella mihin pitäisi kääntyä ja sama kääntymisohje näkyy myös navigaattorin ruudulla. Näitä samoja ominaisuuksia on nykyään myös urheilukelloissa, pyörätietokoneissa ja osassa älypuhelinsovelluksia. Tämä jos mikä on makuasia: Itse kytken ne aina pois päältä koska ohjeet ovat liian usein harhaanjohtavia: "käänny oikealle" kun polku tekee pienen mutkan oikealle mutta jatkuu ilman risteystä tai "käänny vasemmalle" kun tullaan usean polun risteykseen jossa "vasen" on monitulkintainen käsite tai kun ollaan tiheässä polkuverkostossa niin laite on myöhässä kaiken aikaa ohjeidensa kanssa "oikea, vasen, oikea".

Koska ohjeet vievät tilaa ruudulta niin otan ne pois laitteen asetuksista. Toiset taas ovat tykästyneet siihen että laite puhelee tai piippailee koko ajan jotta sitä muistaa katsoa ja saada ohjeita - itselleni riittää se, että vilkaisen laitetta kun silmäni kertovat että maastossa on edessä valinta polun tai tienristeyksien takia.

Polkukartat

Miksi karttoihin pitää perehtyä kun puhutaan laitteista ja navigoinnista? Kahdesta syystä: Kaikki laitteet ja sovellukset eivät tue kaikkia karttoja JA yksikään eri karttavaihtoehdoista ei ole (toistaiseksi) paras mahdollinen kaikissa eri tilanteissa vaan parhaan tuloksen saa usein vain käyttämällä useampaa karttaa rinnakkain.

Kun puhutaan poluilla liikkumiseen soveltuvista kartoista niin yleisin spontaani vastaus tuntuu olevan MML:n eli Maanmittauslaitoksen maastokartat. Ne lienevät sitten paras kartta poluilla liikkumiseen? Parhaiten tunnettu kyllä pitkän historiansa ansiosta, mutta ei ainut, eikä usein myöskään paras.

Yleisimmät vaihtoehdot polkukartoille jotka ovat laitteissa saatavilla ovat seuraavat (karttakuvat ovat samalta alueelta joten helppo verrata toisiinsa):

MML:n maastokartta: Kuvaa maaston eri piirteitä ml. polkuja antaen selkeän ja havainnollisen yleiskuvan maastosta. Useampi MML:n karttaan pohjautuva sovellus viittaa "tarkimpaan ja ajantasaisimpaan maastokarttaan" unohtaen kuitenkin mainita että kaikki MML:n maastotietokannassa oleva tieto ei ole kovin ajantasaista ja valitettavasti polut kuuluvat tähän kategoriaan. Maastokartalla olevat polut pohjautuvat tyypillisesti vuosia tai jopa vuosikymmeniä vanhoihin tietoihin - kyse ei todellakaan ole mistään ajantasaisesta suunnistuskartan tasoisesta kuvauksesta vaikka maastokartta äkkikatsomalla näyttää samankaltaiselta. Joillakin alueilla polut muuttuvat hitaasti ja tästä ei ole haittaa, monin paikoin erityisesti asutusalueiden lähellä ne muuttuvat nopeasti ja MML:n maastokartasta puuttuu silloin suurin osa alueen poluista. Poluista lisäksi huomattavaa on se, että maastopyöräilyn (ja osin myös jalan liikkumisen kannalta) niistä ei ole kuvattu teknisyyttä eli juuri & kivi-pitoisuutta ja muuta epätasaisuutta joka kertoisi miten sujuvia ne ovat ajaa tai juosta.

OpenStreetMap-kartta: OpenStreetMap (OSM) on yhteisöpohjainen kartta jota voi vapaasti kuka tahansa editoida. Kuulostaa hulvattomalta, mutta kuten Wikipedia on osoittanut niin lopputulos voi olla tälläisessä yhteisö-projektissa hämmästyttävän hyvä. OSM:n vahvuus on polkukuvauksissa: kattavuus ja osin laatukin vaihtelee eri puolella Suomea paljon, mutta on useimmiten vähintään MML:n maastokarttojen tasoista ja alueilla missä on paljon liikkujia ylivoimaista kuten tässäkin kartta-esimerkissä. OSM on itseasiassa tietokanta josta voi luoda monenlaisia karttoja, oheinen kuva on Komoot-palvelusta. Siinä polkujen teknisyyttä on kuvattu S1-S6 arvoilla joka helpottaa polkujen valintaa esim. maastopyöräilyyn. OSM:n kartan heikkous on vähäinen tieto muista maastonpiirteistä (korkeuskäyrät, metsätyypit, avokalliot jne.).

OSM-monikerroskartat: Tämä esimerkki on Trailmap-palvelun "3D MTB-polkukartta", jossa on OSM:n tietokanta piirretty niin että yllä Komootin näyttämät polkujen teknisyysarvot on muunnettu havainnollisiksi väreiksi (vihreästä keltaisen & oranssin kautta punaiseen) ja lisäksi OSM-karttaan on yhdistetty MML:n laserkeilausdatasta laskettu erittäin tarkka MapAnt-tiimin tuottama suunnistuskartta ja rinnevarjostus joka helpottaa maastonmuotojen hahmottamista. Yhdistämällä eri karttakerroksia yhteen saadaan eri kartta-aineistojen parhaat puolet yhteen havainnollisella tavalla. Tämä tapa on kuitenkin sovelluksissa harvinainen koska se on maakohtainen ja kansainväliselle markkinoille tehdyissä sovelluksissa huomio on yleensä isoissa maissa eikä pienessä piskuisessa Suomessa.

Lämpökartat: Lämpökartat kertovat missä muut (GPS-jäljen nauhoittaneet ja pilvipalveluun tallentaneet) ovat liikkuneet, erikseen voi valita pyöräilyn, juoksun tai muut lajit. Tämä esimerkki on Strava-palvelusta, mutta myös esim. Suunto ja Garmin tarjoavat vastaavaa. Tämän lämpökartan taustakuvaksi on laitettu Trailmapin 3D MTB-polkukartta, koska oletuksena oleva Stravan tumma taustakartta ei ole hahmottamisen kannalta kovinkaan toimiva. Lämpökarttojen avulla näkee sekä eri alueiden suosituimmat polut ja monasti myös sellaisia polkuja joita ei löydy sen enempää MML:n kuin OSM:n kartta-aineistosta. Lämpökartan avulla voi tehdä joko turvallisuushakuisia valintoja (ajaa siellä missä kaikki muutkin) tai rohkeampia löytöretkeilijähenkisiä (sinne missä liikennettä on ollut mutta ei niin paljoa).

Mikä kartta on sitten paras niillä alueilla missä itse liikkuu poluilla? Trailmap-sovelluksen avulla sen voi nopeasti tarkastaa: avaa sovellus ja siirry omalle alueellesi (joko osoite tai kaupunki vasemman laidan suurennuslasista avautuvaan osoitepalkkiin tai sitten paikannustoiminto "kolmio" kartan oikeasta yläkulmasta tai ihan vain siirtämällä & zoomaamalla karttaa hiirellä). Sen jälkeen eri karttoja voi valita ruudun vasemman laidan listasta (tietokoneella näkyvissä, puhelimella vaatii "paperipino" näköisen painikkeen painamista). Ja sitten vain vertailua miten kattavasti polkuja näkyy eri kartoissa.

Laitteet ja sovellukset

Sitten takaisin itse laitteisiin ja älypuhelinten sovelluksiin.

  1. Urheilukellot: Polar tukee vain reittiviivoja (siis ilman taustakarttaa). Suunto tukee useammassa mallissa reittiviivoja ja lisäksi yhdessä mallissa (Suunto 7) myös valikoimaa erilaisia taustakarttoja ml. lämpökartat ja maastokartta poluilla (ilmeisesti OpenStreetMap-pohjainen kartta, en ole itse nähnyt ns. luonnossa). Garmin tukee kalliimmissa malleissaan reittiviivojen lisäksi sekä valmiita että käyttäjän itse asentamia karttoja. Garmineihin tarjolla on mm. normaali OpenStreetMap-pohjainen kartta kuin myös Trailmapin käyttämä versio jossa polut on värikoodattu teknisyyden mukaan ja muitakin karttoja ovat eri tahot tehneet eri käyttötarkoituksiin.
  2. Älykellot: Erilaisia maastokartta-sovelluksia on alkanut tulla sekä Apple watch että Android kelloihin. Applen osalta olen testannut pientä nippua eri sovelluksia, joista WorkOutDoors vaikuttaa tähänastisista lupaavimmalta: kartat ovat oikeasti tarkkoja ja lukukelpoisia. Kokonaisuutena kuitenkin sovelluksen käyttö navigointiin ei ole likimainkaan niin sujuvaa kuin urheilukelloilla: Apple watchin ilmoitukset ja muut sovellukset (ml. Applen oma kuntoilu-sovellus) aktivoituvat niin että kun rannetta kohottaa saadakseen näytön syttymään niin WorkOutDoorsin kartan sijaan usein ruudulle avautuukin ihan jokin muu sovellus.

    Android-kelloista ja niiden sovelluksista en omaa vielä kokemuksia. Lupauksia herättää mm. se että Suunnon malli 7 on Android-pohjainen, joten Android-alustan päälle pitäisi pystyä tekemään kyllä aivan toimiva ratkaisu, joka häviää urheilukellolle lähinnä akun kestossa. Sovelluksista Locus Maps näyttää kuvien perusteella lupaavalta ja on saatavilla myös Samsung Galaxy Watch Active 2:lle (Tizen OS, ei Android).
  3. Pyörätietokoneet: Pyörätietokoneista löytyy lukuisia malleja jotka tukevat sekä reittiviivoja että OpenStreetMap-pohjaisia karttoja: Garmin, Wahoo Elemnt Roam, Polar V650, Sigma Rox 12.0, Bryton Rider 860, Hammerhead Karoo, Lezyne Mega XL, Mio Cyclo 210 jne. Garminin mallit ovat näistä suosituimpia ja tyypillisesti testeissä joko voittajia tai kärkisijoilla. Vahvimpina haastajina testeissä ovat yleensä Wahoo ja Polar. Garminin mallit tukevat sekä valmiita että käyttäjän itse asentamia karttoja kuten Garminin urheilukellot.
  4. Älypuhelin: Sovelluksia löytyy lukemattomia ja ne voi karkeasti jakaa kolmeen kategoriaan: 1) Suomeen tehdyt tai sovitetut (MML) maastokartta-sovellukset: Karttaselain, Maastokartat, Topo Maps Finland jne. jotka tarjoavat MML:n aineistoja ml. maastokartta ja navigoinnin perustoimintoja, 2) "Sports"-sovellukset esim. Strava, Suunto App, Garmin Connect, Sports Tracker jne. joissa on kelpo perusominaisuudet myös navigointiin ja karttapohjana tyypillisesti jokin OpenStreetMap-pohjainen kartta ja lisäksi erityisenä vahvuutena lämpökarttoja, 3) Globaalit ulkoilu-fokusoituneet sovellukset esim. Komoot, OutdoorActive jne. joissa usein muutama erilainen OpenStreetMap-pohjainen karttavaihtoehto ja 4) Karttasovellukset joissa kattava kokoelma valmiita karttoja ja vahvuutena mahdollisuus määritellä niiden lisäksi omia karttoja: Locus Maps, OruxMaps, Trailmap, OsmAnd jne. Omien karttojen määrittely mahdollistaa mm. Trailmapin Suomeen optimoitujen OSM-monikerroskarttojen käytön monessa tämän kategorian sovelluksessa, lue ohjeet täältä >.

    Jokaisessa kategoriassa ja niiden parhaissa sovelluksissa on omat vahvuutensa ja siten paras vaihtoehto tai vaihtoehdot (= kahden sovelluksen käyttö yhtäaikaa) riippuu paljon siitä onko puhelin matkassa urheilukellon tai pyörätietokoneen tukena vai ainoana laitteena eli tarviiko sovelluksen tallentaa lenkin reittijälki, käyttäjän syketiedot jne. vai riittääkö tuki navigointiin. Toinen merkittävä tekijä on se mitkä ovat parhaat kartat omalle alueelle ja mitkä sovellukset tukevat juuri niitä karttoja, isoina eroina tässä on MML maastokartat vs. OpenStreetMap-pohjaiset kartat vs. mahdollisuus määritellä vapaammin eri karttapalveluiden käyttö.
  5. GPS-laitteet: Garminin laitteihin saa ladattua useita eri kartta-aineistoja kuten heidän urheilukelloihin ja pyörätietokoneisiin. Urheilukäyttöön hieman hankalan kokoisia ja heikkoja ominaisuuksiltaan, mutta vaelluskäyttöön kelpo vaihtoehto. Itsellä ei ole muista kuin Garminin GPS-laitteista kokemusta.

Summa summarum

Kelpo vaihtoehtoja on useampia ja paremmuus niiden välillä ratkotaan makuasioilla, missäpäin poluilla liikkuu (ennenkaikkea mitkä kartat ovat siellä parhaita), kuinka usein navigointia tarvitsee ja mikä on sen merkitys suhteessa laitteen muihin ominaisuuksiin, sekä sillä kuinka moneen eri laitteeseen on valmis rahaansa laittamaan. Tämän artikkelin tarkoitus on auttaa tuon valinnan tekemisessä, jotta se voi perustua tietoiseen valintaan eikä vain eri toimijoiden reippaisiin mainospuheisiin tai somen huutoihin ilman perusteluita "XYZ on paras!".

Itse käytän Garminin Fenix Pro 6 urheilukelloa (polku)juoksussa (kuin myös melonnassa, hiihdossa, retkiluistelussa jne.) ja Edge 830 pyörätietokonetta (maasto)pyöräilyssä. Taskussa kulkee mukana aina puhelin jossa käytössä oman kehitystyön hedelmä Trailmap-sovellus. Oma näöntarkkuus ja halu edetä vauhdikkaasti ilman jatkuvia pysähtelyitä ei tue urheilukellon käyttöä pyöräilyssä, siksi kaksi eri laitetta vaikka siitä seuraakin joitakin muita haasteita mm. Garmin Connect ei oikein järkevästi osaa tehdä liikuntakuormituksen raportointia kun on useampi laite käytössä.

Garminin avulla hoidan vauhdissa navigoinnin, useimmiten Trailmap:llä ennen lenkkiä suunnitellun reittiviivan avulla ja taustalla OSM-pohjainen MTB Map. Ja kun tulee tarve muuttaa isommin suunniteltua reittiä niin pysähdytään hetkeksi katsomaan puhelimen Trailmapin kartoista (normaalisti 3D MTB polkukartta, ajoittain Stravan lämpökartta ja MML:n maastokartta) ideoita mihin suunnataan. Alueet missä etupäässä liikun ovat "OSM:n valtakuntaa" eli MML:n maastokartan kattavuus alueen poluista on vain murto-osa OSM:stä ja lisäksi OSM:ssä on polkujen teknisyys kuvattu hyvin joten MML:n maastokarttaa tulee lähinnä käytettyä harvakseltaan avokallio-muodostelmien pongaamiseen.

Toinen suosittu vaihtoehto tuntuu olevan puhelimen käyttäminen navigointiin, joko tangossa tai kädessä. Etuna on iso selkeä näyttö ja vaikka itse koen sen hankalaksi ja pyörällä riskialttiiksi puhelimelle niin tämä jos mikään on makuasia. Nykyään on tarjolla monenlaisia näppäriä eri tapoja kiinnittää puhelin pyörän tankoon (tai useimmin itseasiassa ohjainkannattimeen) ja niin iPhonet kuin Androidit voi saattaa tilaan jossa ne eivät sammuta näyttöänsä, tosin virrankulutus on silloin melko reipasta jo 2-3 tunnin lenkillä, mutta ainahan niihin voi pienen johdon perään laittaa lisäakun kiinni.