Monella maastopyöräilijällä on jatkuva nälkä löytää uusia polkuja, ja niiden myötä uusia maisemia ihasteltavaksi & polkujen teknisiä haasteita koettavaksi. Vaihtelu & pienikin seikkailun maku pitää lenkkeilyn innostavana, hienoista luontoelämyksistä ulkoilmaihminen tuskin saa koskaan tarpeekseen ja taidot kasvavat parhaiten kun tasaiseen tahtiin tulee uusia polkuja hanskattavaksi.

Mutta mistä niitä uusia polkuja sitten löytää?

Suomen Ladun maastopyöräily-sivuilla viitataan Fillari-lehden artikkeliin vuodelta 2016 jossa seikkaperäisesti vastataan tuohon kysymykseen polkujen löytämisestä. Vaikka artikkeli ansiokas onkin, etenkin sen suhteen miten polkuja voi etsiä lähimetsistä ihan vain seikkailemalla, niin aika on ajanut monin osin ohitse siinä kuvattujen verkkopalveluiden suhteen ja on tarpeen päivittää vinkit tähän päivään.

Kelpo lähteitä maastopyöräilyyn sopivien polkujen löytämiseen on useita ja yksi asia mikä näitä lähteitä erottaa on niiden sopivuus kahteen pääasialliseen käyttötilanteeseen jotka hieman yksinkertaistettuna ovat:

  1. Etsitkö sitä yhtä täydellistä reittiä jonka ajaaksesi olet valmis matkustamaan kauemmaksikin? Tai olet matkustamassa seudulle jota et aiemmin tunne mutta haluaisit ajaa siellä sen "parhaan" reitin? Silloin kuvat / video ja luotettavan oloinen kattava reittikuvaus GPX-reittijäljen kera tai reitti maastoon merkittynä on arvokas jotta voit valita eri vaihtoehdoista sen yhden reitin minkä haluat ajaa tai verrata eri alueiden parhaita reittejä toisiinsa jotta voit päättää mihin matkata.
  2. Etsitkö uusia polkuja ajettavaksi asuinseutusi ympäristössä tai välittömässä läheisyydessä? Tai olet vierailemassa jossakin missä ehdit ajaa polkuja monena eri päivänä ja haluat ajaa alueen polkuja mahdollisimman kattavasti? Tässä tapauksessa valmiit reittijäljet voivat edelleen antaa pohjaa reittisuunnittelulle, mutta hyvä polkukartta antaa vapauden suunnitella juuri itselle sopivia reittejä.

6 lähdettä uusien polkujen löytämiseen

Reittikirjastot

Nimensä mukaisesti reittikirjastot ovat verkkosivustoja joilla listataan erilaisia valmiita reittejä ja yleensä niistä on tarjolla reittikuvauksen lisäksi GPX-reittijälki jonka avulla reittiä voi seurata maastossa. Osa reiteistä saattaa olla myös merkitty maastossa, ainakin osin.

Hyvä huomata että reittikirjastojen reitit eivät ole tyypillisesti virallisia maastopyöräily-reittejä (suunniteltu maastopyöräilyyn, luvitettu, merkitty jne.) vaan ainoastaan jonkun henkilön ajaman lenkin GPX-reittijälkiä. Useimmiten ihan ok reittejä ajettavaksi, mutta saattavat myös mennä luonnonsuojelualueilla joissa pyöräily kielletty, jonkun pihapiirin lävitse tms. joten sokkona niitä ei kannata seurata vaan vastuu on itsellä.

  • MTBreitti.fi - n. 30 reittiä eri puolelta Suomea joista löytyy hyvät kuvaukset videomateriaalin kera. Verkkosivuston tuottaja on itse ajanut kaikki reitit ja pyrkinyt valitsemaan alueita joilla on tunnetusti hyviä polkuja ja pyrkinyt myös ajamaan kyseisen alueen ns. "parhaan" reitin lävitse. Tuottaja on myös muokannut reittejä saamansa palautteen mukaan niin, että esim. huolia piha-alueiden läheltä ajamisesta on huomioitu jne.
  • Jalki.fi - Laaja kokoelma reittejä niin maasto-, cyclo- kuin maantiepyöräilyyn ympäri Suomena. Reitit ovat verkkosivuston käyttäjien lataamia, jolloin laajuuden vastapainona reittien subjektiivinen laatu vaihtelee laidasta laitaan: osasta on vain hyvin niukat reittikuvaukset ja reitit voivat olla joko alueen "parhaita" polkuja tai sitten vain ihan tavallisia arkisia lenkkejä jotka käyttäjä on sattumalta innostunut palveluun lataamaan.
  • Seuraavista reittikirjastoista voi löytää sattumalta helmiä, mutta kattavuus on näissä keskimäärin heikohko ja laatu vaihtelee paljon: Komoot, OutdoorActive, MTBSuomi.com, Trailforks, Trailguide. Tästä listasta kansainväliset palvelut ovatkin kaikkein kiinnostavampia lähinnä niiden Suomen ulkopuolisen tarjonnan osalta. Komoot palveluna on taas yhdistelmä käyttäjien jakamia reittejä ja oman reittisuunnittelun välineitä, ja on tästä joukosta selvästi suosituin (gravelissa vielä maastopyöräilyä enemmän) ja arvelisin että käyttäjämäärät kasvussa.

Polkukartat

Polkuja löytyy useammastakin eri karttatyypistä: MML:n maastokartat (tasainen laatu, tosin keskimääräisen heikohko alueilla missä on runsaasti polkuja), OpenStreetMap (paljon vaihteleva kattavuus & laatu eri puolilla Suomea, parhaimmillaan huippuhyvä), lämpökartat (missä muut ajavat eli suositut polut) ja suunnistuskartat (tavalliset ja erityisesti pyöräsuunnistus).

  • Trailmap-polkukartta on palvelu josta voi katsoa samalla kertaa yllämainituista kartoista MML:n maastokartat, OpenStreetMap-kartan ja Stravan lämpökartat. Lisäksi ilmakuvan avulla saa välillä hyödyllistä yleiskuvaa alueesta. 3D MTB Kartta pistää päällekkäin MML:n maastokarttojen polut ja OpenStreetMap:in polut ajettavuuden mukaan värikoodattuina joten siltä löytyy kerralla kummankin kartta-aineiston polkuja.

    Monella alueella reittisuunnittelussa auttaa paljon kun voi nopeasti vaihdella eri karttojen välillä kun pyrkii ottamaan selvää missä polut kulkevat, minkälaisia maastonmuodot ovat ja tekemään valintoja polkujen välillä samalla kun piirtää Trailmapillä reittiviivaa. Taustalle voi lisäksi ladata useammankin valmiin reitin GPX-reittijäljen tueksi.
  • Lämpökartat: Mm. Strava, Suunto ja Garmin tarjoavat lämpökarttoja joista näkee missä muut ovat joko pyöräilleet tai juosseet. Suunnolla on vain mobiili-sovellus, muilla on lisäksi verkkopalvelu. Toisaalta Suunto on tuonut hiljan uusia innovatiivisia toimintoja lämpökarttaansa. Kaikkia näitä palveluita voi käyttää rekisteröitymällä vaikka ei olisikaan Suunnon tai Garminin laitetta.

    Tarkemmat versiot lämpökartoista antavat myös hyvän kuvan eri urien suhteellisesta suosiosta. Tulkintojen tekemisessä kannattaa olla kuitenkin varovainen: osa lämpöjäljistä on talvipolkuja eivät välttämättä mielekkäitä kesällä ajettaviksi ja suosituimmat polut eivät välttämättä ole ainuita hyviä tai edes jonkin alueen parhaita.
  • Metsähallituksen uusittu Retkikartta pitäisi näyttää kaikenlaista hyödyllistä reitistöä MML:n maastokartan päällä mm. luontopolkuja ja maastopyöräreittejä, mutta näyttää kärsivän ajoittain toimintavaikeuksista.
  • Suunnistuskartoista tietoa löytyy Karttarekisteristä, tosin sieltä ei itse karttoja saa, vain yhteystietoja karttojen oikeudet omistaviin suunnistusseuroihin. World of Orienteering verkkosivuilta löytyy puolestaan skannattuina suunnistuskarttoja vanhojen suunnistusratojen kera.

SoMe

  • Facebook:in sekä koko Suomi (mm. Maastopyöräreitit, Maastopyöräily, Maastoon Polje, MTB Suomi) että alueelliset ryhmät sisältävät paljon keskustelua reiteistä ja poluista. Lisäksi on vielä tiettyihin alueihin ja reitteihin keskittyviä ryhmiä kuten vaikka "Hukattu mahdollisuus - Pirkan Taival ja muut katoavat polut". Haku-toiminnolla voi etsiä vanhempia keskusteluita ryhmistä ennen kuin kyselee jo aiemmin kysyttyjä kysymyksiä uudestaan, tosin FB:n maastopyöräilyryhmät ovat kyllä tässä varsin armeliaita eikä JFGI-vastauksia käytännössä näy.

    Monista ryhmistä löytyy myös kutsuja yhteislenkeille (kts. vinkit seuroista alta).

    Facebookin osalta erityisesti on hyvä muistaa että vastauksia kysymyksiin lauotaan hyvin usein ns. herkällä liipasinsormella ja nopealla temmolla eli hyvänä puolena vastauksia useimmiten tulee aivan mihin tahansa kysymykseen. Mutta vastausten taso vaihtelee laidasta laitaan ja voi olla välillä aika vaikea ottaa selkoa ovatko annetut vinkit missä päässä laatuhaitaria.
  • Fillari-lehden Fillarifoorumi oli ennen erittäin suosittu paikka kaikenlaiseen keskusteluun fillaroinnista ml. välinevinkit, yhteislenkit ja reitit & polut. Siellä on vieläkin paikoin aktiivistakin keskustelua, mutta suurin osa keskustelijoista on siirtynyt Facebookin ryhmiin - etenkin se ikäluokka / harrastajat joille ei keskustelufoorumit koskaan tulleet kunnolla tutuksi. Foorumilla tavoittaa myös sellaisia harrastajia jotka eivät FB:ssä käy ollenkaan tai harvoin, ja ovat kuitenkin useimmiten kokeneemmasta päästä harrastajia.
  • Strava on hyvä lähde reitti-inspiraatioille jos on jo tuttuja maastopyöräilijöitä ainakin nimitasolla (Strava on lähempänä Twitteriä kuin Facebookia eli on ihan ok seurata ihmisiä joita et paremmin tunne). Stravan feedistä saa näkymän muiden lenkkeihin (ovat oletuksena julkisia, toisin kuin monissa muissa palveluissa) ja sieltä voi saada hyviä ideoita sekä yksittäisistä poluista että reiteistä. GPX-reittijälkiä saa myös ladattua toisten lenkeistä (ilman Stravan maksullista palvelua pitää vain ensin luoda reitti "Create Route" jonkun lenkistä jotta saa GPX-tiedoston).

    Stravan segmenttejä selailemalla saa myös ideoita jollakin tapaa erityisistä polunpätkistä: kuumottavia ala- ja ylämäkiä, XC- tai enduro-henkisiä "erikoiskokeita" jne.

Matkailutoimijoiden verkkosivut

  • Eri matkailutoimijat: "laskettelukeskukset" ja vastaavat matkailukeskittymät kuten vaikkapa Fiskars Village jne. tarjoavat kasvavissa määrin käyttökelpoista tietoa alueensa maastopyöräilyreiteistä reittikuvauksina ja GPX-reittijälkinä. Maastopyöräilyreittejä on myös rakennettu viimeisten vuosien aikana runsaasti näihin keskittymiin.
  • Metsähallituksen Luontoon.fi tarjoaa jonkin verran tietoa ja suosituksia maastopyöräilystä hallinnoimillaan alueilla ml. kansallispuistot. Useimmiten kuitenkin samaa tietoa on tarjolla tarkemmin ja laajemmin kuvattuna muiden lähteiden kautta (kts. Google alla).
  • Kunnat ovat myös heränneet poluilla liikkumisen ml. maastopyöräilyn suosioon ja ovat sekä rakentaneet / merkinneet maastoon reittejä ja myös markkinoivat niitä omilla verkkosivuillaan, hyvänä esimerkkinä vaikka Suonenjoen Lintharjun merkityt reitit.

Pyöräily- ja monilajiseurat

Seurojen joiden lajivalikoimaan kuuluu joko maastopyöräily tai polkujuoksu verkkosivuilta voi satunnaisesti löytää vinkkejä reiteistä. Useimmiten kuitenkin paras tapa löytää reittejä on osallistua yhteislenkeille. Kannattaa ottaa jollakin GPS-laitteella lenkki talteen jotta voi myöhemmin, mieluiten tuoreeltaan heti lenkin jälkeen, tarkastella GPS-reittijälkeä jonkin hyvän polkukartan päällä jotta voi painaa mieleensä missä kohtaa oli hyviä polkupätkiä joita haluaa ajaa toistekin. Trailmapin Strava-integraation avulla on erittäin kivutonta heti lenkin jälkeen avata reittijälki polkukartan päälle Trailmapissa (Stravan omat kartat ovat maastopyöräilyyn heikosti sopivia). Stravaan puolestaan saa nykyään automaattisesti synkronoitua GPS-jäljen melkein kaikista muista palveluista ml. Garmin, Suunto, Komoot jne.

Google

Google on vahva tässäkin lajissa, tosin kuitenkin enemmän täydentävä kuin ainut väline: paljon tietoutta reiteistä ja poluista on muodossa joihin Googlen verkkosivujen indeksointi ei yllä. Siihen ei siis kannata luottaa ainoana välineenä, enkä itse käytä sitä juuri koskaan ensimmäisenäkään välineenä.

Kokeilemalla paria eri hakusanaa (maastopyöräily ja MTB + jokin paikannimi) ja kun jaksaa katsoa ensimmäisen lisäksi toisen ja kolmannen hakutulosten sivun niin löytää kuitenkin usein niitä hieman pinnan alla olevia lähteitä mm. blogikirjoituksia maastopyörä-retkeilystä jollakin tietyllä alueella.

Samoin merkittäviä yksittäisiä kohdealueita löytää hyvin Googlen avulla: Jos on menossa vaikka Hossaan pyöräilemään niin "maastopyöräily Hossa" tuottaa nipun tuloksia joissa kannattaa vierailla useammassa sen sijaan että katsoisi vain sen listan ensimmäisen - näin saa parhaat reittikuvaukset, kuvat ja GPX-reittijäljet.

Poluilla navigointi

Sitten kun polut ovat löytyneet ja reittiviivakin on saatu kasaan tavalla tai toisella niin pitää vielä pystyä reitti navigoimaan poluilla. Siitä löytyy lisää vinkkejä aiemmasta blogikirjoituksesta täältä >.