Trailmapin tavoite yleisesti ja tämän kirjoituksen erityisesti on madaltaa kynnystä lähteä lenkille uusille reiteille ja uusille poluille.

Lenkkimaaston ja polkujen etsiminen

Jotta voi lähteä uusille poluille niin ensin pitää löytää ne uudet polut ja mieluiten sellaiset mitkä osuvat omaan makuhermoon. Sopivan lenkkimaaston ja sen polkujen hahmottamiseen paras Trailmapin kartta on 3D MTB. Nimestään huolimatta se sopii maastopyöräilyn lisäksi yhtälailla polkujuoksuun ja poluilla ulkoiluun. Kartalla näkee niin Maanmittauslaitoksen (MML) maastokartoissa olevat polut kuin OpenStreetMapin polut, ja nämä jälkimmäiset myös värikoodattuina teknisyyden (eli kuinka helppoja ne ovat ajaa tai juosta) mukaan, samoin kun mitkä ovat märkiä ainakin kostealla kelillä (pienet siniset täplät polun vieressä) ja missä on riski että kasvillisuus peittää häiritsevästi polkua (vihreät täplät polun vieressä). Punaiset ruksit polun päällä koskevat vain maastopyöräilyä: polulla ei ole joko sallittua ajaa tai se ei muuten ole mahdollista.

(3D) MTB kartan karttamerkit ja näkymä alueelle missä polut on hyvin kartoitettu ja luokiteltu teknisyyden mukaan

MML:n maastokarttaakin voi käyttää erityisesti lenkkialueen hahmottamiseen, koska siinä on tiettyjä karttamerkintöjä jotka puuttuvat 3D MTB kartasta. Erityisesti jos on mieltynyt avokallioilla kulkeviin polkuihin niin avokallioiden esiintyminen kannattaa katsoa MML:n maastokartasta. Joissakin tapauksissa MML:n ilmakuvastakin on hyötyä alueen hahmottamisessa.

Jos haluaa pelata varman päälle niin seuraavaksi on hyvä 3D MTB kartan päälle laittaa omaan lajiin sopiva Stravan lämpökartta, siinä näkee millä poluilla muut ovat liikkuneet (mitä punaisempaa niin sitä suositumpi polku). Jos lämpöjälkiä on heikosti tai haluaa kokeilla polkuja missä jälkiä ei näytä olevan ollenkaan niin kannattaa valita karttatasoksi Stravan tarkka lämpökartta. Se ei toimi suoraan Trailmap-palvelussa vaan vaatii hieman askartelua ja Stravan-palvelun puolelle siirtymisen, mutta palkitsee tämän vaivan todella tarkalla lämpökartalla. Jos alue ei ole tuttu ennestään niin suosituista poluista on hyvä aloittaa ja seuraavilla lenkeillä sitten laajentaa reviiriä vähemmän liikutuille poluille.

Lämpökartta kertoo suosituimmat polut. Sen vangiksi ei kuitenkaan kannata jäädä, esim. kartassa oikeasta ylälaidasta lounaaseen (kuivalle) suolle lähtevä keltainen polku on erinomaisen hienoa polkua erityisesti polkujuoksuun ja omia suosikkeja näissä Tampereen Hervannan takamaastoissa. Mutta selvästikään moni muu ei sitä ole vielä löytänyt vaan on tyytynyt niihin polkuihin ja metsäautoteihin mitä kaikki muutkin käyttävät.

Trailmap-palvelu ei itsessään tarjoa valmiita reittejä, mutta sellaisia löytää monesta lähteestä muualta, niin sosiaalisen median kanavista kuin reitteihin erikoistuneista verkkosivustoista tai mobiili-sovelluksista. Näissä lähteissä olevat reittijäljet saa lähes aina tallennettua GPX-tiedostomuotoon. GPX-tiedostot puolestaan voi avata Trailmapin-kartalle. Tarvittaessa useammankin yhtäaikaa näkymään. Monen reittipalvelun omat kartat eivät kovin kummoisia ole joten avaamalla reittijäljen Trailmapin 3D MTB kartalle saa reittiäkin tarkastelua paremmin. Näin voi sitten päättää joko käyttää valmista reittijälkeä sellaisenaan tai sitten hyödyntää sitä vain tukena piirtäessään oman reitin.

Oman lenkkireitin luominen

Kun kiinnostavat polut on hahmollaan niin voi siirtyä reittisuunnitteluun. Trailmapin reitinpiirto-ominaisuus osaa reitittää polkuja pitkin ja sillä on siten nopea hahmotella erilaisia reittivaihtoehtoja: piirretään reittiä vähän matkaa, katsotaan miten sille kertyy mittaa ja peruutus-toiminnolla pääsee takaisin halutun pätkän niin että voi piirtää vertailuksi toisen vaihtoehdon. Jos reititys jossakin kohtaa näyttää hassulta (esim. se tekee pitkän kiertoreitin) niin kannattaa hetkeksi vaihtaa reititystila suoran viivan piirtoon ja piirtää sillä huonosti reitittynyt pätkä ja vaihtaa sitten takaisin automaattireititykseen takaisin.

Kun itselle mieleiset polut on saatu poimittua reitille ja reitin mittakin on sopiva, on aika tallentaa se GPX-tiedostoksi jotta sitä voi käyttää esim. urheilukellossa tai pyörätietokoneessa. Reitin voi myös tallentaa reittinä, joka on Trailmapin oma tallennusmuoto, jotta sitä voi myöhemminkin käyttää reitin pohjana ja muokata siitä seuraavaa lenkkiä varten uusi versio.

Seikkailu Hervannan takamaastoihin valmiiksi suunniteltuna, koska reitillä on jonkin verran mittaa niin sille on poimittu tällä kertaa metsäautoteitä ja nopeasti juostavia vihreitä ja keltaisia polkuja sensijaan että mentäisiin punaisia "röllipolkuja" joilla juoksu muuttuu usein kävelyksi

GPX-tiedoston tallennuksen jälkeen se pitää saada siirrettyä siihen laitteeseen millä aikoo lenkin aikana suunnistaa. Älypuhelin-sovellukset ovat helpompia ja niitä varten GPX-tiedoston voi tietokoneelta (jos reitin teki sillä) siirtää vaikka lähettämällä sen itselleen sähköpostin liitteenä tai Whatsapin välityksellä, olettaen että kyseiset sovellukset ovat sekä tietokoneessa että puhelimessa. Suoraan tiedostonkin voi siirtää, mutta se useimmiten vaatii hieman enemmän vaivaa jollei ole jokin pilvipohjainen palvelu kuten Dropbox tai OneDrive käytössä.

Urheilukelloon ja pyörätietokoneisiin ohjeet vaihtelevat merkin mukaan, alla linkit erillisiin ohjeisiin

Suunnistaminen lenkin aikana

Suunnistaminen vierailla poluilla ja vieraassa maastossa lienee se osuus mikä useimmiten eniten mietityttää niitä joille tämä ei ole ennestään tuttua. Tässä kyllä uudet välineet eli nykyaikaiset urheilukellot, pyörätietokoneet ja myös älypuhelimet ovat isoksi avuksi ja vaikka suunnistuksen perustaidot ovatkin hyödyksi niin ennen lenkkiä tehdyn reittiviivan seuraaminen maastossa on lähempänä auton navigaattorin ohjeiden seuraamista kuin perinteistä paperikartan avulla suunnistamista. Jos lähtee vieraampaan maastoon tai kauemmaksi asutuksesta on toki paikallaan arvioida tarve perinteiselle kompassille ja paperikartalle jos sattuisi vaikka laitteista akku loppumaan kesken lenkin.

Garmin Edge 830 pyörätietokoneen ruutu navigointitilassa: karttapohjana MTB kartta ja sen päällä reittijälki
Garmin Fenix 6 ruutu on pienempi kuin Garmin Edgen, mutta silti riittävän selkeä että polulla pysyy vauhdissakin hyvin aina vilkuilemalla ruutua polkujen risteyksissä

Itse lenkin aikana suunnistaminen on mielestäni sujuvinta lajin mukaan joko urheilukellon tai pyörätietokoneen avulla, mieluiten uudehko malli johon saa GPX-reittijäljen lisäksi näkyviin taustakartan. Ohessa ohjeet MTB kartan käyttöönottoon Garmin-laitteissa >. Näin ei tarvitse juurikaan pysähdellä vaan viimeistään pienen harjoittelun myötä oikeaa reittiä oppii seuraamaan vauhdista. Oman laitteen kanssa on hyvä harjoitella ensin tutuilla lähipoluilla pari lenkkiä jotta saa hyvän kuvan laitteen käyttöliittymän toiminnasta.

Toiset taas ovat tottuneet käyttämään älypuhelinta, jonka isompi näyttö kieltämättä antaa paremman yleiskuvan ympäristöstä. Itsekin pidän älypuhelinta mukana ja Trailmap-palvelun auki lenkeillä jotta siitä voi tarvittaessa katsoa maastoa ja polkuja tarkemmin jos tulee vaikka reitin aikana halu tai tarve muuttaa alunperin suunniteltua reittiä. Vinkit Trailmap-palvelun mobiilikäyttöön löytyy täältä >. Jos haluat käyttää jotain muuta sovellusta kuin Trailmapia puhelimessasi niin katso ohjeet miten saat siihen mahdollisesti Trailmapin MTB kartat käyttöön.

Jos haluat perehtyä syvällisemmin eri vaihtoehtoihin ja niiden hyviin puoliin navigoinnissa niin lue perusteellinen vertailu täältä >.

Vaikka ensimmäinen kerta uudella polulla olisikin hieman normaalia lenkkivauhtia hitaampi niin seuraavalla kertaa sama reitti menee jo nopeammin ja vaivannäön palkintona omassa "reittikirjastossa" on yksi reitti lisää. Ainakin itselle lenkkeilyn pysyminen innostavana kerrasta toiseen vaatii laajan reittikirjaston mistä voi päivän lenkin valita ja tämänkin jo ennestään laajan reittivalikoiman suhteellisen tiuhaa laajentamista sekä uusiin maastoihin että tutuissa maastoissa uusille poluille. Kahden lajin harrastajana on hienoa koluta samoja metsiä kahdella eri lähestymistavalla: polkujuoksussa voi hakea pieniäkin ja teknisiä (juurakkoa & kivikkoa & korkeuseroja) uria, ja vaikka poimia niin paljon metsälampien ja järvien rantoja kulkevia polkuja kuin mahdollista. Maastopyörällä taas tulee pysyttyä poluilla joilla ajaminen on joutuisampaa ja toisaalta pitemmätkään hiekkatiesiirtymät eivät ole ongelma kun käydään poimimassa uusia lyhyitäkin polkupätkiä.

Kun jokin uusi lenkkimaasto alkaa olla ns. hallussa, niin voi viedä polkujen tutkimisen seuraavalle tasolle: pyrkiä lenkeillä löytämään polkuja joita ei ole vielä Trailmapin (tai oikeammin OpenStreetMapin) kartalla ja aloittaa OpenStreetMap-yhteisön kartoittajana. Se on helpompaa kuin luulisikaan. Tästä lisää oheisessa kirjoituksessa >.