logo
TUKI

trailmap

Käyttäjätutkimus kesä 2024

Markus
2024-07-10
Käyttäjätutkimus kesä 2024

Käyttäjätutkimus kesä 2024 kyselyyn vastasi lähes 500 käyttäjää, joiden vastaukset toivat arvokasta tietoa ja palautetta. Sovelluksen kehitys vaikuttaa edenneen hyvään suuntaan ja täysin uudistettu versio (Trailmap v2) on saanut positiivisen vastaanoton. Palautteen pohjalta on hyvä jatkaa kehitystä.

Käyttäjätutkimuksessa kysyttiin:

  • Taustatietoja: kuinka usein, mitä sovelluksen versioita ja mihin lajeihin käytät
  • Toimintojen merkitystä: miten käytät sovellusta (toiminnot), mikä on tärkeintä, missä Trailmap on paras ja miten hyödyllinen se on harrastukseesi
  • Kehitetyksen prioriteetteja: käytön oppimisen haasteet, parannettavat asiat ja mitä uusia toimintoja eniten kaivataan

näiden kysymysten pohjalta syntyi aiempaa kattavampi kuva käyttäjäkunnasta, käytön tavoista ja sovelluksen toiminnallisuudesta. Palautteen pohjalta sovelluksen kehittäminen on mahdollista kohdistaa niihin asioihin, joilla on eniten merkitystä käyttäjäkunnalle.

Käyttäjäkunta

Trailmap sai alkunsa maastopyöräilystä ja lajin harrastajat muodostavat edelleen käyttäjäkunnan ytimen (74% vastaajista). Mukaan on kuitenkin tullut myös muiden lajien harrastajia uuden Trailmap version myötä: erityisesti gravel-pyöräilijöitä, mutta myös ulkoilijoita ja polkujuoksijoita. Selvästi suurin käyttäjäryhmä on "aktiiviset ulkoilijat" eli monen lajin harrastajat - heillä yhtenä lajina tyypillisesti maastopyöräily ja sen rinnalla usein gravel-pyöräily ja lisäksi muita lajeja esim. ulkoilu.

Hieman yli 60% vastanneista oli käyttänyt jo Trailmapin aiempaa versiota. Uusia käyttäjiä on tullut tasaisesti eri kanavien kautta: Saanut suosituksen kavereilta, kuullut SoMen kanavilla ja selvästi pienempi osa löytänyt googlaamalla tai sovelluskaupan listalta.

Trailmapin uuden version myötä kartan ja reittisuunnittelun ominaisuuksia on laajennettu muihin lajeihin, erityisesti gravel-pyöräilyyn. Hienoa nähdä, että tämä on myös johtanut käyttäjäkunnan laajenemiseen, vaikka tämä kehitys varmasti ottaa aikansa - graveliin on tarjolla monia eri sovelluksia ja käyttäjältä vaaditaan hieman pintaa syvempää ymmärrystä kartoista ja reitityksestä, jotta osaa arvostaa Trailmapin vahvuuksia.

Vain jalkaisin liikkuvia (polkujuoksu, ulkoilu, retkeilu) on kyseisten lajien suuriin harrastajamääriin nähden vielä suhteellisen pieni osuus vastaajista (n. 10%). Tähän vaikuttanee ainakin seuraavat tekijät: perinteinen tuttu MML maastokartta on erittäin vahvassa asemassa (kun käyttäjät eivät oikein muusta tiedä), ollaan totuttu liikkumaan lähinnä viitoitetuilla retkireiteillä ja yllättäen jopa polkujuoksijat liikkuvat huomattavan harvoin itselleen uusilla poluilla. Tämä viimeinen havainto oli varsin yllättävä minulle, koska oman polkujuoksuilun kautta olin rinnastanut lajin maastopyöräilyyn (sen osalta miten laajasti uusilla poluilla seikkaillaan).

Käytön piirteet

Käyttäjistä 22% käyttää Trailmappia vähintään 3 kertaa viikossa, yli 60% vähintään kerran viikossa. 95% käyttää vähintään muutaman kerran kuussa. Käyttäjissä on kaksi tasavahvaa ryhmää: 1) Web- ja mobiilisovellusta molempia käyttävät ja 2) pelkkää mobiilisovellusta käyttävät. Näitä ryhmiä hieman pienempi osuus käyttäjistä käyttää pelkkää web-sovellusta (ja oletettavasti navigointiin sitten Garmin tms. laitetta). N. 7% käyttäjistä käyttää lisäksi Trailmapin karttaa jossakin muussa sovelluksessa.

Asteikolla 1-5 Trailmapin merkitys ("hyöty") harrastamiselle sai varsin korkean arvion: keskiarvo oli 4.7.

Tämän osion vastausten tulkinnassa lienee eniten tarvetta huomioida käyttäjätutkimuksen olevan kuitenkin vain otos käyttäjistä. Vastaajissa on oletettavasti suurempi osuus hyvin aktiviisia käyttäjiä verrattuna koko käyttäjäkuntaan. Täten kokonaiskuvan tulkinnassa on tarpeen käyttää muitakin lisäksi mittareita.

Tärkeimmät toiminnot

Tärkeimmiksi toiminnoiksi ja samalla Trailmapin vahvuuksiksi nousivat sovelluksen ainutlaatuinen polkukartta (kattavuus & luokittelu) ja edistyneet reittisuunnittelun ominaisuudet. Näiden perässä seurasivat karttavalikoiman laajuus ja mobiilisovelluksen navigointi-ominaisuudet.

Polkukartan vahvuus ei ollut suuri yllätys - siitä on tullut paljon palautetta jo aiemmin ja vertailu muihin markkinoilla oleviin sovelluksiin on vahvistanut ymmärrystä ainutlaatuisuudesta. Etumatka on entisestään kasvanut uuden vektorikartan myötä kun on ollut mahdollisuus yhdistää eri kartta-aineistojen (OSM, MML, LIPAS) parhaat puolet.

Reittisuunnittelun nousu näin korkealle käyttäjien käytössä ja arvostuksessa oli hieno nähdä, ja erityisesti sen merkitys ja käytön määrä oli aiemmin oletettua selvästi korkeammalla tasolla.

Käytettävyys ja oppiminen

Palaute sovelluksen kehittämisen osalta jakautui odotetusti laajalle: käyttäjien lajit, tavat tehdä reittejä, käytössä olevat laitteet, kokemus vastaavista sovelluksista jne. vaikutti siihen toivottiinko uusia ominaisuuksia vai nykyisten ominaisuuksien käytön helpottamista.

Yleisesti haastavimmiksi opittaviksi nousivat (järjestyksessä):

  1. Web- ja mobiilisovelluksien ero
  2. Karttamerkinnät
  3. Kartan asetukset
  4. Reittisuunnittelu

Aiheet yllä olevalle listalle olivat ennalta valittuja kyselyyn, joten vastausten keskittyminen niihin ei ollut yllätys. Järjestystä en kyllä olisi osannut ennakoida, olisin odottanut suurinpiirtein tuota listaa päinvastaisessa järjestyksessä. Tästä on hyvä käydä vielä mm. Facebookin "Trailmap Suomi" foorumilla selventävää keskustelua, jotta löytyy parhaat ideat miten näihin haasteisiin voidaan vaikuttaa.

Kahteen listan viimeiseen voidaan vaikuttaa lisäohjeilla, joista Youtube & webinaarit toiminevat parhaiten. Tekstipalautteen pohjalta nousi merkittäväksi ryhmäksi myös vastaukset, joissa toivottiin sovellukseen toimintoja, jotka siinä on jo olemassa - tämä kertoo siitä, että käyttäjät eivät näitä toimintoja ole syystä tai toisesta käyttöliittymästä löytäneet. Suurin osa näistä ominaisuuksista on jo kuvattu ohjeissa, joten jotakin uutta tarvitsee keksiä, jotta voi ennestään helpottaa niiden löytymistä.

Yleisesti ottaen käytettävyys koettiin hyväksi: sovelluksen tasapaino suoraviivaisen kartta-pohjaisen käyttöliittymän ja kuitenkin melko rikkaan toiminnallisuuden välillä onnistuneeksi. Useampi totesi "kokeilemalla on helppo oppia toiminnot" ja tähän käyttöliittymä on suunniteltukin eli mitään "vaarallista" ei tapahdu ilman varmistavia kysymyksiä, joten käyttöliittymän painikkeita on turvallista painella kokeilumielessä nähdäkseen niiden vaikutuksen esim. karttaan tai reittiin.

Käytettävyyden yksityiskohtiin tuli tekstimuotoisissa vastauksissa runsaasti käyttökelpoista palautetta: virrankulutus navigoidessa, kartan keskitys, paikannuksen suuntanuoli, reitin piirron tekniikka, web-version alun popupit jne. Osa näistä yksityiskohdista ilmenee tietyissa laitteissa ja tilanteissa, osa laajemmin. Palautteen avulla sai paremman yleiskuvan tilanteesta ja tämä auttaa yksityiskohtien hieromisessa käytettävyyden osalta.

Uudet toiminnot

Toiveet uusista toiminnoista jakautuivat huiman laajalle, mutta pitkältä listalta löytyi myös joukko asioita joissa kannatusta oli laajemmin:

  1. Reittisuunnittelu myös mobiilisovellukseen - tämä osalta on vaikea sanoa, onko tosiasiallinen merkitys käytölle kuinka suuri vai onko kyse pitkälti vain web vs. mobiilisovellus erojen oppimisesta
  2. Käyttäjien julkaisemat tai jakamat reitit laajemmin tarjolle
  3. Omat pisteet (POI) kartalle: suunnittelu ja lenkille merkinnät
  4. GPX:n (reittijäljen) muuntaminen omaksi muokattavaksi reitiksi
  5. Retkipyörä-reititysprofiili: Gravel - "turvallinen pyöräily" välistä

Yhteistä toiveille oli, että suurin osa niistä keskittyi reitteihin ja reittisuunnitteluun, kuten ylläolevallakin listalla näkyy.

Kiitos mm. "Trailmap Suomi" Facebook-ryhmässä käydyn keskustelun yksikään yllä olevan listan asioista ei ollut täysin uusi. Käyttäjäkysely tarjosi kuitenkin lisää tietoa siitä kuinka moni toivoi jotakin uutta toimintoa.

Yksi useammalta vastaajalta tullut palaute oli huomio, että varovaisuus on valttia uusien toimintojen lisäämisessä: ne useimmiten lisäävät vähintään hieman sovelluksen käyttöliittymään monimutkaisuutta, joten uusien toimintojen pitäisi hyödyttää merkittävää osaa käyttäjäkunnasta. Kehittäjänä voin todeta, että sama ilmiö on vielä vahvempana kehittämisen puolella: jokainen uusi toiminto lisää ylläpidon työmäärää ja heikentää uuden kehityksen tuottavuutta yllättävänkin paljon.

Keskusteluun uusista toiminnoista palataan vielä "Trailmap Suomi" ryhmässä jotta saan kerättyä tarkemmin tarpeita ja ideoita.

Yhteenveto

Trailmap on kulkenut pitkän tien vuoden 2018 "Bikemap"-sovelluksesta viimeisen vuoden ankaraan rutistukseen Trailmap versio 2:n kehityksessä.

Käyttäjäpalautteen perusteella tehty mittava työ ei ole onneksi mennyt hukkaan ja Trailmap on onnistunut tuomaan markkinoiden sovellustarjontaan selkeästi erottuvan vaihtoehdon erityisesti poluilla ja pienemmillä teillä (metsätiet, ulkoiluväylät) liikkuville. Tästä viestii myös pitkäaikaisten käyttäjien pysyvyys ja käyttäjämäärän tasainen kasvu. Ja ne ketkä sovellusta ylipäätään käyttävät, niin käyttävät sitä varsin usein.

Päätös keskittyä ainutlaatuiseen polkukarttaan, sitä tukevaan laajempaan karttavalikoimaan ja kyvykkääseen reittisuunnitteluun vaikuttaa oikealta. Käyttäjätutkimus vahvisti uskoa siihen, että on parempi pyrkiä olemaan markkinoiden paras muutamassa valitussa asiassa, kuin tehdä "kaikkia kaikille kaikkialla" tyyppinen sovellus, joita markkinoilla on jo runsain mitoin. Tämä rajaus luonnollisesti myös rajoittaa käyttäjäkunnan kokoa, mutta vastineeksi näille käyttäjille voidaan tarjota vahvasti & positiivisesti muista sovelluksista erottuva ratkaisu.

Matka on siten edennyt hyvään suuntaan, mutta potentiaalia kehittää sovelluksen käytettävyyttä, ohjeita ja toimintoja on erinomaisen runsain mitoin jäljellä - tähän käyttäjäpalaute antoi paljon arvokkaita ideoita. Tästä on hyvä kehittäjän siirtyä takaisin sorvin ääreen koodia ja ohjeita vääntämään!