TUKI
trailmap
Kuinka Suomen MTB-polkukartta syntyi: 12 vuotta aktiivista yhteisöllistä kartoitusta
Analyysi OpenStreetMap-kartoituksen kehityksestä Suomessa 2007–2025. Tekoälyn osin kirjoittama, ihmisen tarkistama ja muokkaama.
Johdanto
Kun avaat Trailmap-sovelluksen ja näet tuhansia maastopyöräpolkuja ympäri Suomen, saatat miettiä: mistä tämä kaikki on tullut? Kuka on kartoittanut kaikki nämä polut, merkinnyt niiden vaikeusasteet ja lisännyt yksityiskohdat pinnoista ja leveydestä?
Vastaus on yhtä aikaa yksinkertainen ja hämmästyttävä: tämä on yhteisön työtä. Vapaaehtoisten kartoittajien, jotka ovat vähitellen, polku polulta, rakentaneet kattavan kartan Suomen maastopyöräilypoluista OpenStreetMap-tietokantaan.
Mutta miten tämä oikein tapahtui? Tämä kirjoitus perustuu perusteelliseen analyysiin MTB-luokiteltuihin polkuihin liittyvän OpenStreetMap-datan muutoshistoriasta Suomessa ja kertoo tarinan siitä, miten yhteisöllinen kartoitus on 12 aktiivisen vuoden aikana (2013–2025) kasvanut nykyiseen mittaansa.
Saavutuksen mittakaava
MTB-luokiteltujen polkujen pituus Suomessa: kasvu vuosien ylitse
Aloitetaan numeroilla, jotka kertovat tarinan:
- 29029 kilometriä luokiteltua MTB-polkua (vain polut)
- 166759 kpl väylää (OSM "way") polkua (path) ja leveämpää uraa (track) kartoitettu mtb:scale-merkinnällä (139162 kpl pelkkää polkua eli path)
- 10324 kpl muuta väylätyyppiä, joilla MTB-luokitus (unclassified, cycleway, footway, service) - mtb:scale oli alun perin tarkoitettu vain highway=path-poluille, mutta sitä on laajennettu myös muihin väylätyyppeihin, koska se on hyödyllinen esim. gravel-pyöräilylle eikä ole yhtä hyvää vaihtoehtoista tagia (esim. mtb:scale=0- on hyvin ymmärretty merkki tasaiselle, hyväpintaiselle uuralle)
- 12 vuotta aktiivista kartoitustyötä (2013–2025), pioneerivaiheen jälkeen
- 3056 kartoittajaa on osallistunut polkujen ja muiden urien kartoitukseen (joilla on mtb:scale merkintä)
- 1178 kartoittajaa on aktiivisesti lisännyt MTB-spesifistä tietoa (mtb:scale-merkintöjä)
- 99,1 % kartoitetuista poluista käyttää valideja mtb:scale-arvoja
MTB:scale jakauma (pelkät polut)
| mtb:scale | Polkuja | % | Kilometriä |
|---|---|---|---|
| 1 | 61198 | 42,9% | 12735 km |
| 2 | 36963 | 26,0% | 7704 km |
| 0 | 23232 | 16,3% | 4589 km |
| 3 | 8328 | 5,8% | 1695 km |
| 0+ | 2370 | 1,7% | 522 km |
| 0- | 1768 | 1,2% | 465 km |
| 4 | 1526 | 1,0% | 307 km |
Vaikeusaste 1 (helpohko "keltainen" polku) on yleisin 42,9 %:lla, mutta merkittävä osa (26,0 %) on teknisempää scale 2 -luokkaa (oranssi). Yhteensä 85,2 % kaikista poluista on skaalassa 0-2 (mukaan lukien 0+/0-).
Mutta pelkkä määrä ei kerro koko tarinaa. Mielenkiintoisempaa on miten tämä saavutettiin.
Kolme aikakautta: Pioneereista valtavirtaan
Uudet MTB-luokitellut polut per vuosi
Suomen MTB-kartoituksen historia jakautuu selkeästi kolmeen vaiheeseen:
1. Pioneeriaika (2007–2013): Perusta muodostuu
Ensimmäiset vuodet olivat hiljaista pioneerityötä. Pieni joukko kartoittajia teki pohjatyötä:
- Vain kourallinen aktiivisia kartoittajia vuosittain
- Keskimäärin alle 1000 uutta mtb:scale-merkintää vuodessa, polkujen kartoitus ilman MTB-luokitusta suhteessa paljon aktiivisempaa
- Mutta: pitkäjänteisyys - 16 kartoittajaa on ollut aktiivisia yli 10 vuotta
OpenStreetMap ("OSM") perustettiin UK:ssa 2004 ja levisi siitä melko nopeasti muihin maihin. Jokaisessa maassa lähtöpiste oli "puhdas karttapohja" eli aivan kaikki kartta-aineisto piti luoda alusta lähtien itse. Näiden pioneerien työ oli keskeistä erityisesti kokonaisvaltaisessa OSM-aineiston pohjan kehittymisessä ja hieman alkoi siinä ohessa myös MTB-luokiteltuja polkujakin syntyä kartalle.
2. Kasvukausi (2013–2019): Järjestäytynyt kartoitus
Vuonna 2013 tapahtui ensimmäinen merkittävä nousu - vuosittaiset uudet merkinnät nousivat yli 2000:een. Tämä vastaa ajanjaksoa, jolloin suomalaiset kartoittajat alkoivat järjestäytyä:
- Antti Nissisen Tampereella aloittama aktiivinen kartoituksen tuki ja ohjaus sai alkunsa, Antin mukana pieni ryhmä aktiiveja alkoi kartoittaa lähiseudun polkuja
- Ensimmäinen nykyistä muistuttava MTB-karttatyyli ja -karttatiilipalvelin tuli tarjolle
- Aktiivisten MTB-kartoittajien määrä kasvoi vähitellen ja MTB-luokitusten määrä per vuosi moninkertaistui
- Vuosien saatossa MTB-kartan kattavuus levisi myös Suur-Tamperetta laajemmalle kun muutamia muita kaupunkeja tuettiin myös
- Garmin MTB-kartta 2016 ja Bikemap-sovellus 2018 osaltaan vahvistivat sekä kartoitusta että kartan hyödyntämistä, mikä alkoi näkyä vuonna 2019
3. Kartoitus valtavirtaa (2020–nykyaika): Läpimurto
Vuosi 2020 oli käännekohta. Luvut kertovat dramaattisen muutoksen:
| Mittari | 2019 | 2020 | Muutos |
|---|---|---|---|
| Uudet mtb:scale-merkinnät | 8672 | 32868 | +279 % |
| Aktiiviset MTB-kartoittajat | 114 | 328 | +188 % |
| Top 200 aktiivisia | 47 | 123 | +162 % |
Mikä aiheutti vuoden 2020 räjähdyksen?
- COVID-19-pandemia lisäsi ulkoilun ja luontoharrastusten suosiota valtavasti
- Trailmap-sovellus julkaisu vuonna 2020 teki OSM-datan välittömästi hyödylliseksi ja tunnetuksi loppukäyttäjille
- Positiivinen palautesykli: parempi kartta → enemmän käyttäjiä → enemmän kartoittajia → parempi kartta
Tämä ei ollut ohimenevä buumi. Vuodesta 2020 lähtien kartoitus on vakiintunut kestävälle tasolle:
- 16000–22000 uutta merkintää vuosittain (vs. 2500–8700 ennen 2020)
- 342–383 aktiivista MTB-kartoittajaa vuosittain
- Erinomainen sitoutuminen: 61,8 % vuosina 2020-2023 aloittaneista kartoittajista on edelleen aktiivisia
Vuosittain aktiivisten kartoittajien määrä
Aktiivisten MTB-kartoittajien määrä koki merkittävän hypyn 2020 ja on siitä lähtien pysynyt korkealla tasolla.
Vuosittaiset MTB-polkujen muokkaukset ml. uudet polut
Muokkausten määrä kasvoi samassa suhteessa kuin aktiivisten MTB-kartoittajien määrä: kartoitus levisi moneen uuteen kaupunkiin ja esim. pääkaupunkiseudulla kartoitus lähti oikeastaan ensimmäistä kertaa käyntiin. Kun polkurikkailla alueilla kartoitus käynnistyi niin tulosta alkoi syntyä todella nopeasti.
Menestyksen selitys?
Suomen OSM-polkukartoitus on maailmankin mittakaavassa aivan poikkeuksellista: Euroopassa tiedän vain Italian olevan meitä noin 5000km edellä ja muut maat ovat kaukana takana, myös naapurimme Pohjoismaat. Väestömäärään suhteutettuna olemme aivan ylivoimaisia. Mikä selittää tämän poikkeuksellisen suorituksen?
Oma arvioni selittävistä tekijöistä on seuraavat:
- Jokaisenoikeus ja asutuskeskusten lähistöjen laajat polkuverkostot lienevät tärkein yksittäinen tekijä: MTB-ajoon kelpaavia polkuja on paljon, ne pitää vain löytää
- 2013 Antin Tampereella aloittama kartoitus pisti paikalleen vahvan alustan: ohjeistus, joka yö uudistuva MTB-polkukartta ja kriittinen massa kartoittajia luomassa aineistoa --> MTB-kartasta tuli nopeasti harrastamisen kannalta hyödyllinen ja kartoittajien työ näkyi välittömästi parempana karttana
- Antin ansiosta OSM-pohjainen polkukartoitus ehti juurtua ennen kuin jokin muu tapa ehti saada asemaa: esim. Ruotsissa Trailforks:in suljettu alusta saavutti valta-aseman ja OSM-polkukartoitus on jäänyt paitsioon, monissa muissa maissa on paikallisia omia yksittäisiä sovelluksia, jotka ovat vähintään hidastaneet OSM-kartoituksen yleistymistä
- OSM-kartoitus on ja ei ole "yhteisöllistä": kartoittajien yhdessä tekemä työ tuottaa tuloksen, mutta toisaalta kartoittajien välinen yhteistyö ja koordinaatio on varsin vähäistä (OSM:n filosofia) - ehkä tälläinen yhteistyön tapa sopii hyvin suomalaiseen mielenlaatuun?
- Edellisen jatkona: OSM:n yhteisörakenteen heikko kohta on niiden tehtävien hoitaminen, jotka mahdollistavat tuotteliaan kartoittamisen ja kartan hyödyntämisen (karttasovellus, ohjeet, keskustelufoorumi, työkalut yms.) - Suomessa on Antin 2013 startista lähtien ollut aina vähintään 1 henkilö, joka on käyttänyt kartoituksen ja kartan hyödyntämisen tukeen merkittävästi aikaansa
- 7 vuoden aikana luotu vahva pohja kohtasi otolliset olosuhteet vuonna 2020 ja boom!
OSM-kartoitusta tehdään monilla motiiveilla, kartoittaminen harrastuksena ja avoimen datan tukeminen periaatteena lienee monella kartoittajalla ainakin osa motiivia, mahdollisesti hyvin merkittäväkin osa, etenkin silloin kun tehtyä kartoitustyötä ei ole aivan helppo jäljittää konkreettiseen hyötyyn.
Polkukartoituksen osalta tilanne vaikuttaa eroavan OSM:n valtavirrasta. Sekä keskustellun että havaintojen perusteella merkittävällä osalla polkukartoittajista keskeisenä motivaationa on oma suora hyöty ja polkukartoitusyhteisön yhteisen tekemisen kautta saatu hyöty. Yhteyttä koetaan enemmän toisia lajitovereita eli MTB-harrastajia kohtaan kuin laajempaa OSM- ja avoimen datan yhteisöjä kohtaan. Kartoituksen hyöty on hyvin konkreettinen ja välitön: saadaan tietoa MTB-harrastukseen tarvittavista poluista - tietoa jota ei ole oikein mistään muusta kanavasta saatavissa.
Em. syistä johtuen uskon, että OSM-polkukartoituksesta keskustelu MTB-harrastajien foorumeilla, eikä yleisillä OSM-foorumeilla, ja MTB-kartan, sittemmin Bikemap & Trailmap sovelluksen, roolit ovat olleet kriittisiä OSM-polkukartoituksen menestyksessä.
Hyvänä verrokkina voi katsoa Ruotsissa tapahtunutta kehitystä, jossa samoihin aikoihin kuin Suomessa alkuun päässyt OSM-polkukartoitus (MTB-kartoitus oli tasoissa vielä 2016 asti) ei koskaan lähtenyt lentoon kun Trailforks-sovellus ja sen suljetun kartoituksen alusta nousi MTB-harrastajien piirissä suosituksi. Trailforks-sovelluksen käyttäjien ja sen myötä kartoittajien määrän nopea kasvu nosti sen dominantiksi ratkaisuksi syrjäyttäen kilpailevat vaihtoehdot. Tänä päivänä Ruotsissa on OSM:ssa n. 5000 km MTB-luokiteltua polkua ja sitä on tullut lisää ainoastaan n. 1000 km viimeisen 5 vuoden aikana - Trailforks puolestaan ilmoittaa Ruotsiin n. 42000 km MTB-luokiteltua polkua.
Keskittymisen paradoksi
Top-kartoittajien osuus kaikista MTB-luokiteltujen polkujen muokkauksista
Yksi data-analyysin mielenkiintoisimmista löydöistä on polkukartoituksen äärimmäinen keskittyminen:
- Top 33 kartoittajaa (1,6 kartoittajista %) ovat tehneet 50 % kaikista MTB-muokkauksista
- Top 160 kartoittajaa (7,6 kartoittajista %) → 80 % kaikista MTB-muokkauksista
- Top 290 kartoittajaa (13,7 kartoittajista %) → 90 % kaikista MTB-muokkauksista
Sama malli löytyy monista muistakin onnistuneista avoimista / joukkoistamisen projekteista (Wikipedia, Linux).
Keskittyminen ei ole ongelma vaan yleinen ilmiö avoimissa ja joukkoistukseen perustuvissa projekteissa. Se näkyy edelleen siinä, että kontribuuttorit (kartoittajat) on hyvin pieni joukko (selvästi alle 1%) suhteessa kartan käyttäjiin (hyödyntäjät). Kartoittajia tarvitaan riittävä määrä, mutta keskittymisestä on myös etuja:
- Johdonmukaisuus: Kokeneet kartoittajat tuntevat tagging-standardit ja heidän esimerkkinsä ohjaa kaikkien kartoittajien toimintaa
- Kattavuus: Systemaattinen työ varmistaa alueellisen kattavuuden, ns. long tail kartoitus sitten jatkaa tätä
- Asiantuntemus: Tuhansia muokkauksia tehneet ovat kehittäneet syvää osaamista kartoittamisesta
Alueellinen ulottuvuus
Kartoitus ei ole tasaisesti jakautunut:
- Suurten kaupunkiseutujen (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä) ympäristöt ovat intensiivisesti kartoitettuja
- Top-kartoittajat keskittyvät usein omille kotiseudulle, lähialueille ja alueille mihin matkaavat lomilla
- Harvemmin asutulla syrjäseudulla on vähemmän kartoittajia, mutta myös polkujakin on vähemmän
- Aktiivisilla alueilla kymmeniä kartoittajia päällekkäin, hiljaisemmilla alueilla muutama
Tämä on luonnollinen tulos siitä, että kartoittajat löytävät ja merkitsevät polkuja omilla pyöräilyalueillaan. Usein jo yksikin hyvin aktiivinen kartoittaja uudella alueella saa muutamassa vuodessa alueen kartoituksen hyvälle tasolle.
Kestävyys ja sitoutuminen
Yhteisöprojektin menestys riippuu siitä, pysyvätkö ihmiset mukana.
Top-kartoittajien sitoutuminen
Kaikkien aikojen top-kartoittajista hyvin merkittävä osa on aktiivisia edelleen, vaikka tyypillisesti yhteisöprojekteissa tapahtuu merkittävää luonnollista vaihtumaa kun ihmisten kiinnostusten kohteet ja käytettävissä olevan ajan määrä muuttuu vuosien saatossa.
- Top 10: 80 % edelleen aktiivisia (8/10)
- Top 20: 85 % edelleen aktiivisia (17/20)
- Top 100: 59 % edelleen aktiivisia (59/100)
- Top 200: 61,5 % edelleen aktiivisia (123/200)
Huom. Top XX tarkoittaa kaikkein aktiivisimpia MTB-kartoittajia kaikista vuosien 2007 - 2025 välillä tehdyistä muokkauksista.
Aktiivisuusajat
- Keskimääräinen aktiivisuus: 6,4 vuotta
- Mediaani: 6,0 vuotta
- Pisin aktiivisuus: 18 vuotta (2007 lähtien)
- Yli 10 vuotta aktiivisia: 16 kartoittajaa
Aikakausien jatkuvuus (top 100)
| Aikakausi | Aloittaneet | Edelleen aktiivisia | Jatkuvuus |
|---|---|---|---|
| pre-alku (ennen 2013) | 11 | 7 | 63,6 % |
| Startti (2013-2017) | 16 | 5 | 31,2 % |
| Bikemap (2018-2019) | 13 | 8 | 61,5 % |
| Trailmap (2020-2023) | 55 | 34 | 61,8 % |
| Trailmap v2 (2024-2025) | 5 | 5 | 100 % |
Muut havainnot
Pitkä häntä (top 290-500)
Top 290 kattaa 90 % kartoituksesta. Seuraavat 200 kartoittajaa (top 290-500) edustavat aktiivista keskitasoa - säännöllistä alueellista kartoitusta ilman huippuvolyymiä. Tämä kerros on tärkeä alueellisen kattavuuden kannalta.
Lisäksi 243 matalan kontribuution kartoittajaa (≤5 muokkausta) ja 1878 ei-MTB-kartoittajaa lisäävät yksityiskohtia ja tekevät muokkauksia geometriaan.
Kausivaihtelut
Elokuussa 5x enemmän merkintöjä kuin helmikuussa (19814 vs 4013). Talvikartoitus on kuitenkin yllättävän merkittävää: tälle ei ole vielä löytynyt hyvää selitystä, tosin tutkimatta on vielä mtb:winter eli talvinen MTB-luokitus.
Datan laatu
- 99,1 % käyttää valideja mtb:scale-arvoja (vain ~0,9 % virheellisiä merkintöjä)
- 78,6 % poluista (path) luotu mtb:scale-merkinnällä heti versiosta 1 - hyvin korkea MTB-kartoittajien aktiivisuus, vaikka osa uusista segmenteistä syntyy olemassa olevien polkujen jakamisesta
- 36 % poluista sisältää width-merkinnän (leveys) - jo varsin hyvä, vaikka enemmänkin olisi toivottavaa
- Muokkaukset: 52 % geometriaa, 48 % tageja - jatkuvaa sekä uuden kartoitusta että olemassa olevan parantamista
- 21401 muokkausta koskee mtb:scale-arvon muutoksia (5 % kaikista muokkauksista) - merkittävää, mutta ei "edit wars" -tyypistä kiistelytoimintaa
Loppusanat
Kiitokset kaikille kartoittajille, niin tänäänkin aktiiveille kuin niille jotka vuosien varrella ovat muokanneet OSM-tietokantaa paremmaksi. Yhdessä olemme saaneet aikaiseksi melkoisen arvokkaan lopputuloksen!
Jos jokin kysymys kartoituksesta ja kartoittajista askarruttaa, pistä emailia markus miuku trailmap.fi.
Tämä analyysi perustuu kokonaisvaltaiseen OpenStreetMap-historian analysointiin Suomesta, kattaen kaikki mtb:scale-merkityt polut ajalta 2007–2025. Yhteensä 430672 versiomuutosta ja 166759 yksilöllistä polku/ura-segmenttiä analysoitiin ymmärtääksemme, miten Suomen MTB-polkukartta syntyi.
Kaikki käyttäjänimet on jätetty pois yksityisyyden suojaamiseksi, vaikka OSM-data on julkista.